Näkökulma: Etlan raportti on karvasta kalkkia oppositiolle – puolet työpaikkojen lisäyksestä Sipilän hallituksen ansiota

Hallituksen kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­mus ja työn tar­jon­taa li­sää­vät uu­dis­tuk­set se­lit­tä­vät noin puo­let työ­paik­ko­jen li­säyk­ses­tä hal­li­tus­kau­den ai­ka­na, Elin­kei­no­e­lä­män tut­ki­mus­lai­tok­sen Et­lan ra­por­tti kertoo.

Siis 50 000–60 000 uutta työpaikkaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen piikkiin. Ja vieläpä kovan vastustuksen ja porun saattelemien uudistusten ansioista.

Tämä on uutinen puheenjohtaja Antti Rinteelle (sd.), joka on lupaillut maita ja taivaita pääministerin salkkua tavoitellessaan. Vappuhuumassa annettu sadan lisäeuron lupaus eläkkeisiin on toki kutistunut jo 30 euroon, ja edellytykseksi on asetettu suotuisa talouskasvu.

Mutta tässäpä se pulma piilee.

Rinne antaa ymmärtää, että talouskasvu on hallituksen toimista riippumaton ilmiö, ikään kuin lahjaksi annettu. Tai huonoa tuuria silloin, kun käyrät painuvat lattiaa kohden, kuten edellisen hallituksen kaudella, Rinteen ollessa valtiovarainministeri.

Mutta näin ei ole, Etlan tutkijat todistavat. Eikä asialla ole mikään heittosakki, vaan kuusi ansioitunutta ekonomistia: muun muassa toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Mika Maliranta.

– Ha­vait­sim­me, et­tä Suo­men kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­ky on sel­väs­ti pa­ran­tu­nut kiky-so­pi­muk­sen an­si­os­ta. Tä­män li­säk­si on to­teu­tet­tu ra­ken­teel­li­sia uu­dis­tuk­sia, jot­ka ovat li­sän­neet työn tar­jon­taa, kertoo Vih­ri­ä­lä tiedotteessa.

Kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­mus ja muut uu­dis­tuk­set ei­vät ra­por­tin mu­kaan se­li­tä kaik­kea ta­lou­den nou­sus­ta, vaan taus­tal­la on usei­ta sa­ma­nai­kai­sia seik­ko­ja. Vien­ti­mark­ki­noi­den vetokaan ei rii­tä se­lit­tä­mään Suo­men kas­vun no­peu­tu­mis­ta suh­tees­sa ver­tai­lu­mai­hin.

Suomen hyvät luvut eivät siis synny itsestään maailman talouskasvun imussa, vaan siihen vaaditaan oikeita päätöksiä ja omia toimia.

Myös Rinteen mahdollisen hallituksen pitäisi ensin saada aikaan kasvu, jonka hedelmiä voitaisiin sitten jakaa. Ei toisinpäin, kuten oppositioleirissä mielellään ajatellaan.

Antti Rinne antaa ymmärtää, että talouskasvu on hallituksen toimista riippumaton ilmiö, ikään kuin lahjaksi annettu.

Tärkeintä on työllisyys.

Etlan ra­por­tin mu­kaan työl­li­syy­sas­te on mahdollista nos­taa nykyisestä noin 72 prosentista 75 pro­sent­tiin seuraavalla hal­li­tus­kau­del­la. Se mah­dol­lis­tai­si kah­den pro­sen­tin ta­lous­kas­vun jat­ku­mi­sen. Tämä vaa­tii kui­ten­kin li­sää ra­ken­neu­u­dis­tuk­sia.

– Uu­del­la ki­kyn ta­pai­sel­la kus­tan­nus­ta­son alen­ta­mi­sel­la tus­kin kui­ten­kaan voi­daan li­sä­tä työl­li­syyt­tä jat­kos­sa, jo­ten työn tar­jon­taa li­sää­viä ja tuot­ta­vuut­ta vah­vis­ta­via uu­dis­tuk­sia on syy­tä jat­kaa, Vih­ri­ä­lä ar­vi­oi.

Siinäpä haastetta uudelle hallitukselle, joka tämän hetken galluppien mukaan näyttäisi olevan punavihreä. Millaisia rakenneuudistuksia olisi luvassa, jos gallupit kääntyisivät todeksi?

Eipä hyvältä näytä. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden puheiden ja vaihtoehtobudjettien perusteella tulossa olisi menojen kasvua, jonka peittämiseen tarvitaan roimasti lisää veroja. Tämä konsti taloutta tuskin piristää. Työpaikkojen lisäyksestä puhumattakaan.