Näin varusmiesten Cooper-tulokset paranivat– Matkaa 1970- ja 1980-lukujen tuloksiin on silti reilusti
Kaikkein huonokuntoisimpien viides- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden osuus on laskenut hieman Suomessa kolmen viime vuoden aikana, ilmenee tuoreista Move!-mittaustuloksista.
Move!-testeihin osallistui syksyllä 2025 yhteensä yli 111 000 peruskoulun viides- ja kahdeksasluokkalaista. 37 prosenttia testit suorittaneista jäi tasolle, joka on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttava tai haittaava. Kolme vuotta sitten vastaava osuus oli noin 40 prosenttia.
Varusmiesten Cooper-testitulosten keskiarvon 2020 alkanut nousu taas jatkuu. Tänä vuonna keskimääräinen varusmies eteni kahdentoista minuutin aikana 2 414 metriä, kun viime vuonna lukema oli 2 398 metriä.
Edellisen kerran tälle tasolle juostiin kymmenen vuotta sitten. Toisaalta matkaa 1970- ja 1980-lukujen tuloksiin on reilusti, sillä tuolloin varusmiesten Cooper-testin tulosten keskiarvo ylitti useampana vuonna 2 700 metriä.
Alle 2 200 metriä kahdessatoista minuutissa juosseiden varusmiesten osuus on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Viime vuosituhannen tuloksiin verrattuna heikoimpaan juoksutulokseen jääneiden varusmiesten osuus on kuitenkin edelleen moninkertainen.
Varusmiesten lihaskuntotestien tuloksissa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuoteen verrattuna.
Varusmiesten kuntotesteihin osallistui tänä vuonna noin 20 000 asepalveluksensa aloittanutta. Naispuoliset varusmiehet eivät ole mukana tuloksissa.
Suomalaislasten fyysisessä toimintakyvyssä on Move!-tutkimuksen perusteella merkittäviä alueellisia eroja, jotka korostuvat pojilla.
Maaseutumaisissa kunnissa 42 prosentilla viidesluokkalaisista ja 46 prosentilla kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat prosenttiosuudet ovat 33 ja 38.
Erot kaupunkien ja maaseudun välillä ovat pysyneet samansuuntaisina koko 2016 alkaneen mittaushistorian ajan.
Myös hyvinvointialueiden välillä erot tutkittujen nuorten fyysisessä toimintakyvyssä ovat näkyviä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella heikoimmalle tasolle jäi 32,6 prosenttia, Helsingissä 33 prosenttia ja Länsi-Uudellamaalla 33,3 prosenttia.
Kainuussa heikoimmalle tasolle jäi yli 43 prosenttia nuorista, Lapin ja Satakunnan hyvinvointialueilla osuudet olivat yli 42 prosenttia.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa liikkumisen edistämisellä on oma lukunsa. Liikkumista pyritään edistämään sekä kouluissa että kutsuntaikäisten nuorten parissa.