Myös SDP:n Rinne uskoo 18 alueen tarjoavan riittävän väestöpohjan sote-palvelujen järjestämiseen

SDP:n hahmottelee sote-malliaan 18 alueen varaan, minkä lisäksi pääkaupunkiseutu voisi saada erityisaseman.

SDP antaisi näille niin kutsumilleen sote-kunnille itsehallinnon ja verotusoikeuden.

Mallia esitelleet puheenjohtaja Antti Rinne ja kansanedustaja Sirpa Paatero kertoivat aamulla, että seuraavalla vaalikaudella SDP haluaa sote-uudistuksen parlamentaariseen valmisteluun ja edetä siinä vaiheittain.

Alueiden lukumäärä vastaa kaatuneessa sote-mallissa linjattua maakuntien määrää. Rinne uskoo, että 18 aluetta ei jaa maata liian pieniin osioihin.

– Meidän arviomme on se, että näillä vähintään 18 alueella päästään riittävään väestöpohjaan, Rinne sanoo.

Rinne ei suostunut kommentoimaan sitä, mitä tapahtuu, jos joku alueista ei selviydy sote-palvelujen järjestämisestä. Hänen mukaansa tällaisten vaikeuksien ratkaisemista selvitetään jatkovalmistelussa.

Rinne myös huomautti, että SDP ei halua valtiovarainministeriön sanelevan alueiden toimintaa ilmoittamalla ”tässä rahat ja tehkää se hoito, mitä niillä saa” -tavalla.

SDP haluaa myös jatkaa tällä vaalikaudella toimineiden valmisteluorganisaatioiden rahoitusta niin, että työ ei katkeaisi. Hänen mukaansa valmistevaiheessa on tehty hyvää työtä muun muassa integraation ja hoitoketjujen osalta.

Lisäksi Rinne arvioi, että rajoittamislait tulee todennäköisesti pitää voimassa koko seuraavan vaalikauden ajan, jotta sote-valmistelua saadaan vietyä eteenpäin.

Rinteen mukaan SDP:n sote-malli ei ole merkittävästi muuttunut aiemmin esitellystä mallista. Aamun tiedotustilaisuudessa puolue kuitenkin esitteli muutamia kuorrutuksia malliinsa.

Tulevalla vaalikaudella SDP haluaa toteutta myös hoitotakuun, joka takaisi perusterveydenhuollossa pääsyn kiireettömään hoitoon viikossa. Tämän toteuttamiseksi SDP lisäisi yhteensä 1 000 lääkäriä tai hoitajaa peruspalveluihin.

SDP on sisällyttänyt sote-malliinsa myös alkuvuodesta paljon puhuttaneen hoitajamitoituksen. Puolue haluaisi säätää sitovan 0,7-hoitajamitoituksen.

Rinne laskee, että näiden toimien yhteiskustannus olisi noin 400 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa menisi hoitajamitoitukseen ja 200 miljoonaa euroa lääkärien tai hoitajien lisäämiseen.