Myös autottomat voivat joutua maksajiksi, kun hallitus vaatimassa latausmahdollisuutta pihoihin

Hallitus yrittää puuttua sähköautoilun ”muna-kana-ongelmaan” velvoittamalla kiinteistönomistajia lisäämään latauspisteitä tai vähintään latausvalmiutta pihoille.

– Siinä on muna-kana-ongelma, joka on ollut myös näiden biokaasuautojen kanssa, että jos latauspisteitä ei ole riittävästi, ei haluta hankkia sähköautoja, ja sitten toisaalta pisteitä ei synny, jos ei autokanta ole riittävän suuri, muotoilee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Myös autottomat asukkaat voisivat joutua uudistusten maksajiksi.

– Jonkin verran julkisuudessa on kaiken kaikkiaan käyty keskustelua siitä, miten autopaikkakustannukset asukkaiden kesken jyvitetään. Tässä laissa sitä ei ole erikseen määritelty. Uudisrakentamisen yhteydessä kustannukset katetaan varmaankin kokonaissummassa. Voi tietysti olla, että joissakin taloyhtiöissä on eri hinta parkkipaikan sisältävälle asunnolle ja ilman parkkipaikkaa olevalle, Mikkonen sanoo.

Asuinrakennusten osalta velvoite tulisi lakiluonnoksen mukaan koskemaan uusia tai laajasti korjattavia taloja, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa.

Jokaiselle paikalle tulisi tehdä sähköautojen latausvalmius.

Lisäksi rakennuksen omistajan tulisi järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, mikäli asukas hankkii sähköauton.

Mikkosen mukaan tarkoituksena olisi, että rakennus- tai peruskorjaustöiden yhteydessä parkkipaikalle tehtäisiin putkitus valmiiksi, jotta myöhemmin ei tarvitse tehdä kalliita muutoksia, kun latauspisteitä pystytetään.

Mikkosen mukaan latausvalmiuden mahdollistava putkitus maksaa arviolta 60–80 euroa metriltä.

Taloyhtiöt voivat hakea sähköautojen latausjärjestelmiin valtionavustusta tietyin ehdoin.

Uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulisivat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien.

Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on vähintäänkin puolittaa liikenteen päästöt ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön lakiluonnoksen mukaan velvoite koskisi myös ei-asuinkäytössä olevia rakennuksia.

Luonnoksessa esitetään, että esimerkiksi jos pysäköintipaikkoja on yli kymmenen uudessa tai laajasti korjattavassa rakennuksessa, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista.

Lisäksi tulisi asentaa vähintään yksi latauspiste.

Kuntaliitto on jo kertonut vastustavansa lakia. Lakiehdotuksen mukaisesti toimittaessa latauspisteitä tulisi liiton mukaan liikaa ja vääriin paikkoihin.

Säädökset vaikuttaisivat esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin rakennuksiin.

Pääosa sähköautojen latauksista tehdään kotona, ja tarvetta lataukselle muualla tulee harvoin, Kuntaliitto katsoo.

Lisäksi, kun nopealla latauksella saa vain vähän lisäajoaikaa, se ei esimerkiksi kaupungilla asioinnin yhteydessä ole kannattavaa.

Kuntaliitto arvioi, että kunnille tulee kustannuksia ainakin kymmeniä miljoonia euroja.

Mikkonen huomauttaa, että latauspisteet eivät olisi pelkästään asiointia varten vaan myös henkilökunnalle, jonka autot saattavat seisoa monta tuntia päivässä parkissa.

Ministeri myöntää, että koska rakennuskanta uudistuu yhden prosentin verran vuodessa, esitetty keino yksin toisi latauspisteitä verrattain hitaasti.

– Toivomme tietysti, että niitä syntyisi myös muilla keinoin, Mikkonen sanoo.

Vuoteen 2030 mennessä säädökset toisivat arvioiden mukaan yhteensä noin 171 000 latauspistettä ja latausvalmiuden noin 621 000:een pysäköintipaikkaan.

Mikkosen mukaan velvoitteen piiriin ei harkittu otettavaksi vanhoja asuinrakennuksia, mutta asiaa täytyy harkita uudelleen, kun nähdään, miten latausverkosto muuten kehittyy.

Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on vähintäänkin puolittaa liikenteen päästöt ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Sähkö- ja hybridiautoja on toistaiseksi pieni murto-osa kaikista autoista.

Lakiluonnos on lausuntokierroksella 8. marraskuuta asti.