MT: "Turpeen merkitys huoltovarmuuspolttoaineena on menetetty", vai onko täysin? – Mikä korvaisi itä-hakkeen?

Energia

Venäjältä tuotavan energiahakkeen tuontiin vaikuttavia pakotteita ei vielä ole, mutta tilanne voi muuttua.

Hakkeella on merkitystä etenkin Itä-Suomessa, joka on lähellä Venäjää. Hakkeen tuonnin loppuminen tuottaisi loven lämmön ja sähkön tuotantoon.

– Kyllä Suomessa puuta riittää, mutta järjestelmää ei ole luotu siihen, että yhtäkkiä tarvitaan 20–30 prosenttia lisää haketta. Ei me varmaan polvilleen mennä, mutta asiat vaikeutuvat ja kallistuvat. Se on hinta, mikä kurjuudesta pitää maksaa, Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle (MT).

Ainakaan heti itä-haketta ei korvattaisi kotimaisella hakkeella.

– Kyllä Suomessa puuta riittää, mutta järjestelmää ei ole luotu siihen, että yhtäkkiä tarvitaan 20–30 prosenttia lisää haketta. Ei me varmaan polvilleen mennä, mutta asiat vaikeutuvat ja kallistuvat. Se on hinta, mikä kurjuudesta pitää maksaa, Nieminen sanoo lehdelle.

Kotimaisen puun käytön lisääminen menisi myös poliitikkojen tontille, MT kirjoittaa.

– Se liittyy sitten keskusteluun kestävästä metsien käytöstä ja vuotuisesta kasvusta, Nieminen vastaa.

Pelastusta ei enää tarjoa turvekaan, jolla haketta on aiemmin voinut korvata.

– Turpeen merkitys huoltovarmuuspolttoaineena on menetetty, Nieminen toteaa.

– Nyt näyttää siltä, että ensi kesänä turvetta ei juuri nosteta.

Turpeen tuotanto on romahtanut markkinasyistä, ja tuotannosta luopuville on maksettu tukea. Turpeen nostovalmiutta voisi kuitenkin periaatteessa pitää edelleen yllä, voimajärjestelmäasiamies katsoo.

– On pohdittu, että jos olisi hanke polttoturpeen tuotantovalmiuden ylläpitoon. Turve pidettäisiin suossa, mutta sovittaisiin alueet, joilla ylläpidettäisiin kyvykkyyttä, jotta se olisi huoltovarmuuden ylläpitämiseksi nostettavissa.

Nieminen toteaa turpeentuotannosta luopumisen olleen myös niin nopeaa, että se on ollut suorastaan hallitsematonta, MT kertoo. Kylmä talvi, UPM:n lakko ja sähkön korkea hinta ovat kuitenkin pitäneet tänä talvena turpeen kysynnän yllättävän kovalla tasolla.

– Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa on kannattanut polttaa kalliimpaa turvetta koska korkea sähkön hinta on kompensoinut sen, Nieminen kertoo.