Mitä kaikkea kehysriihessä päätettiin? – vähimmäispäivärahat nousevat, aktiivimallia rukataan, muoviveroa selvitetään

Hallitus teki kehysriihessään tukun päätöksiä, joiden pohjana oli professori Juho Saaren eriarvoisuutta pohtineen työryhmän esitykset. Hallitus satsaa nyt monin tavoin eriarvoisuuden kitkemiseksi.

Hallitus korottaa vähimmäismääräisiä päivärahoja eli sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa arviolta 80,50 euron kuukausikorotusta.

Hallitus kohdistaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen 10 miljoonaa euroa.  Takuueläkkeen saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä.

Myös lääkkeiden vuosiomavastuurajaa alennetaan ja ylivelkaantuneiden asemaa kohennetaan monin tavoin.

Hallitus valmistelee mielenterveysohjelman, jolla varmistetaan mielenterveyspalveluiden saatavuus uudessa sote-järjestelmässä. Hallitus uudistaa itsemääräämis-, mielenterveys- ja päihdelainsäädännön.

Toisena isona kohtana hallitus satsaa nyt työllisyyteen.

Hallitus päätti rukata paljon parjattua aktiivimallia. Työllisyyspalveluihin tulee lisää rahaa. Omaehtoinen opiskelu luetaan aktiivisuuden osoittamiseksi, samoin osallistuminen esimerkiksi ammattiliiton, järjestön tai kunnan järjestämään koulutukseen. 25-vuotta täyttäneillä työttömille esitetään mahdollisuutta opiskella työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisia opintoja.

Hallitus madaltaa pienten yhden hengen yritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Hallitus  valmistelee työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. 

Hallitus sopi myös työaikalaista. Työaikalaki perustuu laajan soveltamisalaan ja laajojen joustojen periaatteelle.

Uusina elementteinä ovat lakisääteinen työaikapankki ja joustotyöaika. Paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin ei tule muutoksia. Tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan, kun hallituksen esitys annetaan.

Hallitus uudistaa työasuntovähennystä niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Samoin osatyökykyisten mahdollisuuksia jatkaa työelämässä parannetaan.

Hallitus tehostaa ja lisää volyymia yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin sekä kasvupalvelukokonaisuuksia.  Ammatillisessa koulutuksessa lisätään työvoimapoliittista koulutusta ja toteutetaan pilotti, jossa luodaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellun jatkuvan oppimisen uudistuksen. Samoin selvitetään opintovapaa- ja aikuiskoulutustukea koskevan lainsäädännön uudistustarpeita.

Kehysriihessä tehtiin myös perheitä koskevia päätöksiä.

Hallitus käynnistää seuraavaa hallitusta varten kansallisen lapsistrategian valmistelun.

Perhevapaiden yhdenvertaisuutta parannetaan. Esimerkiksi sdoptiovanhemman vanhempainrahakausi pidennetään 233 arkipäivään lapsen hoitoonottamisesta lukien. Vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille alle 18-vuotiaan lapsen perheen ulkopuolelta adoptoiville vanhemmille. 

Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin.  Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille myönnetään sama oikeus. Monikkoperheen isän isyysrahakautta pidennetään.

Lisäksi sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä, joka aiheuttaa vanhempainpäivärahan maksamisen vähimmäismääräisenä.

Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa.

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. 

Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Lisän suuruus tulee olemaan n. 46 euroa kuukaudessa.

Hallitus päätti myös lisärahoituksesta lukiokoulutukseen. 

Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu varhaistuu alkamaan jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja ohjaukseen osoitetaan 95 miljoonaa euroa vuonna 2019, millä katetaan maakuntien toiminnan ja maakunnissa tapahtuvan valmistelutyön kustannukset vuonna 2019.

Uudistus merkitsee myös mittavia muutoksia tietohallintoon ja tietojärjestelmiin. Digimuutosohjelman rahoitukseen varataan myös lisärahaa.

Myös esimerkiksi poliisin toiminnan turvaamiseksi osoitetaan lisärahaa. Samoin hallitus helpottaa vaikean kannattavuustilanteen ja epäonnistuneen satokauden vuoksi hankaluuksiin joutuneita maatiloja.

Hallitus päätti myös selvittää muoviveron käyttöönottoa.