Ministeriö julkaisi esityksen palkka-avoimuudesta, joka ei tunnu kelpaavan kenellekään

Hallituksen asettama työryhmä on saanut valmiiksi esityksen palkka-avoimuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmisteltu esitys saa risuja niin työnantaja- kuin tekijäpuoleltakin.

Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallituksen esityksen muotoon ehdotus EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansalliseksi täytäntöönpanoksi.

Palkka-avoimuuden avulla pyritään edistämään sukupuolten palkkatasa-arvoa ja kaventamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja. Palkka-avoimuudella tarkoitetaan sitä, että palkkauksen ja palkitsemisen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää.

Työryhmän esitys sisältää muutosehdotuksia lukuisiin eri lakeihin.

Esimerkiksi lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ehdotetaan lisättäväksi sukupuolten palkkaeron, samanarvoisen työn ja työntekijäryhmän määritelmät sekä vähimmäiskriteerit sen arvioimiseksi, tekevätkö työntekijät samaa tai samanarvoista työtä. Vähintään 100 työntekijää työllistävät työnantajat halutaan velvoittaa ilmoittamaan sukupuolten palkkaeroihin liittyvät tiedot. Heidät myös velvoitettaisiin tekemään yhteinen palkka-arviointi yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Yhteisen palkka-arvioinnin laiminlyönnistä seuraisi laiminlyöntimaksuja.

Työntekijälle säädettäisiin oikeus saada pyynnöstä tieto samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien keskipalkkatasoista. Työnantajalla olisi myös velvollisuus varmistaa läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla työnhakijalle riittävän ajoissa tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä.

Työryhmä ehdottaa, että muutokset tulisivat voimaan toukokuun 18. päivä ensi vuonna.

EU:n palkka-avoimuutta koskeva direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen on tarkoitus antaa asiasta esitys eduskunnalle ensi syksynä.

Työryhmän työskentelyyn osallistui edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, työmarkkinakeskusjärjestöistä sekä tasa-arvovaltuutetun ja tietosuojavaltuutetun toimistoista. Työryhmä ei ollut esityksestä yksimielinen.

STTK:n mukaan lainsäädäntömuutosten seuraamukset ovat jäämässä näennäisiksi ja tehottomiksi.

– Uudistus ei esitetyillä muutoksilla edistä sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa niin tehokkaasti kuin olisi tarpeen ja mahdollista, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi sanoi tiedotteessa.

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. SAK:n ja STTK:n mukaan minimitäytäntöönpano tekee uudistuksesta tehottoman.

– Valitettavasti työryhmän työ on ollut vahvasti sidottu tähän minimikirjaukseen, mikä on estänyt järkevän ja helposti ymmärrettävän lainsäädännön tekemisen. Minimitoimeenpanon periaatteesta on nimittäin pidetty aivan liian tiukasti kiinni, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoi tiedotteessa.

Sahlbergin mukaan minimitäytäntöönpanosta johtuen esimerkiksi palkkaraportointivelvoite ollaan erittelemässä tasa-arvolakiin erilliseksi velvollisuudeksi, joka on irrallaan nykyisestä kansallisesta palkkakartoituksesta.

– Tämä tekee sääntelyn epäselkeäksi ja riskinä on, että jatkossa yhä useampi työnantaja laiminlyö jo voimassa olevaa palkkakartoitusvelvoitetta.

STTK pitää ongelmallisena, että pääasiallinen seuraamus uusien velvoitteiden laiminlyönnistä olisi uhkasakko. Työnantajalle se voitaisiin määrätä vasta, kun tasa-arvovaltuutettu on saattanut asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle, joka voi määrätä kyseisen seuraamuksen.

– Uhkasakon määrääminen olisi yksittäisen työntekijän ja -hakijan kannalta niin monimutkainen ja pitkä prosessi, että se voi muodostua oikeusturvan esteeksi. Uhkasakon varoittava vaikutus jäisi käytännössä olemattomaksi. Seuraamukset eivät ole tehokkaita, jos niiden toteutuminen edellyttää vuosien byrokratiaa, Kirvesniemi sanoo.

Työnantajapuolen mukaan työryhmän mietinnössä ei oteta huomioon suomalaista tes-järjestelmää. Työantajajärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos KiT ja Suomen Yrittäjät jättivät esitykseen yhdessä eriävän mielipiteen.

Järjestöjen mukaan esitys vaarantaa työehtosopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät. Heidän mukaansa jo nykyinen tasa-arvolaki takaa sen, ettei työntekijää voida syrjiä sukupuolen perusteella.

Useissa yrityksissä noudatetaan eri henkilöstöryhmiin eri työehtosopimuksia.

– Työn vaativuuden mittaaminen eri työehtosopimusten välillä on käytännössä mahdotonta, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoi tiedotteessa.

Työantajajärjestöt vaativat merkittäviä määriä muutoksia työryhmän esitykseen. Niiden mukaan valmistelussa ei ole noudatettu hallitusohjelman kirjausta minimisäännösten mukaisuudesta.

– Tes-järjestelmän vaarantavien ehdotusten lisäksi mietinnössä on muun muassa palkka-arviointia koskevia nykyisten velvoitteiden kanssa päällekkäisiä ehdotuksia, jotka lisäisivät merkittävästi hallinnollista taakkaa, Oksala sanoi.