Ministeri Vehviläinen: Täysin vastikkeeton perustulo ei ole realismia – "En ole tuntenut muuttaneeni keskustalaista ihmiskuvaa"

Keskusta haluaa niin sanotun kannustavan perustulon. Linjausta valmistellut keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) myöntävät, että keskustan malli ei ole klassinen perustulo, koska se on vastikkeellinen.

Työkykyiset olisivat siis velvoitettuja ottamaan töitä vastaan.

Keskustan puoluevaltuusto teki marraskuussa kannanoton , jonka mukaan perustuloon ei pidä liittää erillisiä keppejä tai porkkanoita.

Keskustan piireissä on usein ajateltu, että vastikkeeton perustulo vastaisi keskustalaista ihmiskuvaa, jossa ihmiseen luotetaan.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä on kuitenkin useissa yhteyksissä puolustanut vastikkeellisuuden sisällyttämistä sosiaaliturvauudistukseen. Sipilän mielestä uudistuksen pitää kannustaa työntekoon.

Puolueen perustulomalliin tullut vastikkeellisuus onkin pettymys keskustanuorille.

– Kokonaisuutena tämä malli on askel oikeaan suntaan, se selkeyttää perusturvajärjestelmää, keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen sanoo.

– Mutta emme ole samaa mieltä siitä, että aktiivisuuselementti tarvitaan perustuloon. Teoreettisesti sen nimi ei voisi olla perustulo, hän lisää.

Vehviläinen puolestaan korostaa, että hänen mielestään ihmisillä pitää aina olla perusturva, mutta työkykyisten tulee olla työelämän käytettävissä ja osallistua esimerkiksi haastatteluihin.

– En ole tuntenut muuttaneeni keskustalaista ihmiskuvaa, kun olen pohtinut perustulomalliamme, ministeri korostaa.

– Ei pidä tehdä tästä asiasta isompaa kuin se on.

Kulmunin mielestä keskustan mallia voi perustellusti kutsua perustuloksi, koska tuen taso olisi kaikille sama. Loppu olisi ihmisestä itsestään kiinni.

Kyseessä on ehdottomasti perustulon kaltainen järjestelmä, Kulmuni sanoo.

– Jokainen pienituloinen, joka hakeutuu järjestelmän piiriin, on oikeutettu tukeen. Sen jälkeen on mahdollisuus lähteä hankkia työtuloja, perustaa yritys tai lähteä kuntoutukseen.

– Ellei halua ottaa palveluita vastaan, on mahdollisuus, että vastikkeellisuus on samankaltainen kuin ansiosidonnaisessa tuessa. Ei enempää eikä vähempää, Kulmuni selventää.

Vehviläinen ei usko, että kaikille automaattisesti ja ilman ehtoja tuleva perustulo olisi mahdollinen.

– Jos katsotaan tulevaisuuden Suomen kuvaa, minkä verran meillä on työikäisiä ihmisiä, miten väestö vanhenee ja syntyvyys on heikoilla, mielestäni ei ole realismia, että mentäisiin klassiseen perustuloon.

Kulmuninkin mukaan keskusta on luonut mallin, joka pystyttäisiin oikeasti toteuttamaan.

– Olemme puhuneet perustulosta vuosikymmeniä, ja nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa olemme konkretisoimassa sitä, miten se pystyttäisiin käytännössä toteuttamaan tällaisessa suomalaisessa yhteiskunnassa julkisen talouden reunaehdot huomioon ottaen.

Keskustan mukaan nykyjärjestelmän ongelma on se, että ansaitut työtulot vähentävät toimeentulotukea yksi yhteen 50 euron jälkeen.

– Se painaa ihmisiä lohduttomaan köyhyyteen, josta on erittäin vaikea nousta ylös, Kulmuni toteaa.

Keskusta sovittaisi perusturvan, asumistuen ja verotuksen yhteen siten, että työn tekeminen on aina taloudellisesti kannattavaa.

Perustuloa saavalle taattaisiin, että jokaisesta työllä tienatusta lisäeurosta jää käteen aina kohtuullinen, ennakoitavissa oleva määrä. Se voisi olla esimerkiksi 40 prosenttia verotuksen, perusturvan ja asumistuen vähentymisen yhteisvaikutus huomioiden.

Työtulojen kasvaessa perustulo pienenisi ja lopulta lakkaisi.

Perustulon saaminen edellyttäisi sen hakemista kertaalleen. Pidemmällä aikavälillä myös opiskelijat siirtyisivät sen piiriin. Perustulon määrä ilman ansaittuja lisätuloja olisi noin 550–560 euroa kuukaudessa.