Miksi vietämme ruotsalaisuuden päivää? – Ja miksi juuri 6. marraskuuta?

Suomen liput liehuvat tänään torstaina ruotsalaisuuden päivän kunniaksi eri puolilla maata, sillä 6. marraskuuta on merkattu kalenteriin vuotuisena liputuspäivänä.

Mutta miksi? Miksi juhlimme svenska dagenia eli ruotsalaisuuden päivää? Ja miksi silloin liehuvat siniristiliput?

Suomenmaa kertoi vuonna 2021, että ruotsalaisuuden päivää on vietetty jo vuodesta 1908 lähtien. Kyseisenä päivänä juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.

Ruotsin kieli on toinen Suomen virallinen kieli. Sitä puhuu Suomessa äidinkielenään vajaa 300 000 ihmistä.

Jokaisella ruotsinkielisellä on Suomessa perustuslaillinen oikeus asioida ja opiskella äidinkielellään. Yksi ruotsalaisuuden päivän teemoista onkin Suomen kaksikielisyyden juhlistaminen.

ALOITTEEN ruotsalaisuuden päivästä teki ruotsalainen kansanpuolue kesällä 1908. 

Puolueen tarkoitus oli vahvistaa ruotsinkielisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta muistuttaa myös suomalaisia laajemmin kulttuurisista yhteyksistä Ruotsiin. 

Vuonna 1908 Suomi eli Venäjän sortovallan alla. Ruotsalaisuuden päivällä haluttiin korostaa suomalaisten yhteyttä ruotsalaiseen yhteiskuntajärjestykseen, oikeusjärjestelmään sekä uskonnonvapauteen.

Ruotsiin Suomi oli kuulunut satojen vuosien ajan aina vuoteen 1809 saakka. Venäjästä Suomi itsenäistyi vuonna 1917.

Entä miksi juuri 6. marraskuuta?

Päivä on Ruotsin entisen kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Valloittajakuninkaana tunnettu Kustaa II Aadolf kuoli kolmikymmenvuotisessa sodassa Lützenin taistelussa 6. päivänä marraskuuta vuonna 1632.

Kolmikymmenvuotinen sota aloitti Ruotsin suurvaltakauden. Ruotsissa Gustav Adolfsdagen eli 6. marraskuuta on ollut juhlapäivä jo 1800-luvulta lähtien. Päivään kuuluvat muun muassa kuninkaan nimeä kantavat leivokset.