Miksi Trump ei iske Venäjää lisäpakotteilla? – Syitä on kaksi, asiantuntija sanoo CNBC:lle
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti sanonut rankaisevansa Venäjää ja presidentti Vladimir Putinia, jos Moskova ei suostu rauhanneuvotteluihin tai tulitaukoon Ukrainan kanssa.
Vaikka Venäjä ei ole osoittanut aikeita kumpaankaan, vaan on viime päivinä tehostanut iskujaan Ukrainaa vastaan, Trump on pidättäytynyt julkaisemasta maalle lisäpakotteita.
CNBC:n haastatteleman asiantuntijan Chris Weaferin mukaan Trumpin pidättyvyyden takana on kaksi merkittävää tekijää: presidentin halu tulla nähdyksi rauhanvälittäjänä ja huoli siitä, että Venäjä ajautuisi syvemmälle Kiinan vaikutuspiiriin.
Weafer, joka on globaaleihin markkinoihin erikoistuneen, Moskovassa sijaitsevan konsulttiyhtiön Macro-Advisoryn toimitusjohtaja, arvioi Trumpin uskovan yhä, että hän voi tuoda molemmat osapuolet neuvottelupöytään, välittää rauhansopimuksen ja ottaa siitä kunnian itselleen.
Weafer huomauttaa, että Nobelin rauhanpalkinnon saaja julkaistaan lokakuun alussa, mitä hän pitää merkittävänä tekijänä Trumpin hidasteluun pakotteiden suhteen.
− Toinen syy… on se, että jos Venäjä kukistetaan, jos Venäjä eristetään täysin lännestä, eikä ole enää paluuta Yhdysvaltojen ja Euroopan kanssa käytävään vuoropuheluun, sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin syventyä entistä vahvemmin yhteistyöhön Kiinan kanssa, hän sanoo.
Venäjän ja Kiinan lähentyminen merkitsisi sitä, että Kiinalla olisi ”lähes rajoittamaton” pääsy energiavaroihin, teollisiin materiaaleihin ja arktiselle alueelle, Weafer toteaa CNBC:lle.
Kiina pääsisi paremmin käsiksi myös Venäjän sotilasteknologiaan, kuten häivesukellusveneisiin, ja sille avautuisi lisämahdollisuuksia myös avaruustutkimuksessa.
Weaferin mukaan tämä on skenaario, josta Washingtonin virkamiehet ovat huolissaan.
− He eivät halua, että Venäjästä tulee Kiinan virallinen ”tytäryhtiö”. He haluavat [Venäjän] olevan keskempänä ja vuorovaikutuksessa lännen kanssa. Uskon, että se on yksi syy siihen, miksi he toimivat tällä hetkellä varovaisesti.
Kiinan ja Venäjän johtajien nähtiin esittelevän ystävyyttään Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) 25. huippukokouksessa maanantaina. Kiinan presidentin Xi Jinpingin isännöimään SCO-kokoukseen osallistui 20 ulkomaista johtajaa, mukaan lukien Putin ja Intian pääministeri Narendra Modi.
Ukrainan sota, Trumpin asettamat tullit ja keskinäinen öljykauppa ovat vaikuttaneet Kiinan, Venäjän ja taloudellisten ja poliittisten suhteiden syvenemiseen. Huippukokoukselle puhunut presidentti Xi kehottikin maiden johtajia vahvistamaan yhteistyötään ja hylkäämään ”kylmän sodan mentaliteetin”.
Putin puolestaan totesi, että hänen elokuinen tapaamisensa Trumpin kanssa oli avannut tien Ukrainan ”kriisin” ratkaisemiseksi, kuten hän kuvaili yli kolme vuotta kestänyttä sotaa. Samalla hän kiitti Venäjän aasialaisia liittolaisia heidän tuestaan sodan aikana.
Putinin mukaan SCO:n kaltaiset huippukokoukset ovat luomassa uutta poliittista ja sosioekonomista ekosysteemiä, joka voisi korvata ”vanhentuneen” euroatlanttisen mallin.
Hänen mukaansa uusi järjestelmä ”ottaisi huomioon mahdollisimman monien maiden edut ja olisi todella tasapainoinen”, sillä siinä ”yksi ryhmä maita ei varmistaisi turvallisuuttaan toisten kustannuksella”.