Metsätuholaki päivitykseen ilmaston lämpenemisen vuoksi – kirjanpainaja ja juurikääpä harmina
Metsätuhojen torjunnan lainsäädäntö menee osin uusiksi.
Hallitukselta eduskunnan käsittelyyn lähteneen päivityksen taustalla on hyönteis- ja sienituhoriskien kasvu ilmaston lämpenemisen vuoksi. Olennaisimmat muutokset koskevat kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen ehkäisemisen tehostamista sekä omavalvontavelvoitteen laajentamista.
– Suomi on toistaiseksi säästynyt vakavilta kirjanpainajatuhoilta, mutta ilmaston lämpeneminen lisää meilläkin laajamittaisten tuhojen riskiä. Lakiin esitettävät muutokset muodostavat vastuullisen kokonaisuuden, joka auttaa metsäalaa varautumaan entistä paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) tiedotteessa.
Korjuuvelvoitteen ajankohtaa esitetään keskisessä Suomessa aiennettavaksi. Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen puutavara on metsätuholain mukaan kuljetettava pois metsästä ja tien varsilta tiettyyn päivään mennessä, jotta sen kaarnan alla kasvavat kuoriaiset eivät ehdi levitä metsiin.
Korjuuvelvoitteen ajankohdalta Suomi jaetaan tuhohyönteisten esiintymisen ja lämpösumman perusteella etelä–pohjoissuunnassa kolmeen alueeseen, joilla sovellettavista torjuntatoimista säädetään tarkemmin asetuksella.
Nykyisellä B-alueella eli keskisessä Suomessa on tutkimusten perusteella selkeä tarve aikaistaa kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljetusta. Osia B-alueesta esitetään siksi siirrettäväksi eteläisen Suomen A-alueeseen, jossa määräaika kuusipuutavaran poistamiselle on jo 15. heinäkuuta 24. heinäkuuta sijaan.
Pienet, alle 50 kiintokuutiometrin kokoiset mäntypinot esitetään toisaalta vapautettavaksi kokonaan poiskuljetusvelvoitteesta.
Vapautusraja nousisi näin nykyisestä 20:stä 50 kiintokuutiometriin. Alle 50 kuutiometrin pinojen aiheuttama uhka lähimetsille on viimeisimpien tutkimusten perusteella vähäinen.
Juurikäävän torjuntavelvoite eli niin sanottu kantokäsittelyvelvoite esitetään laajennettavaksi myös muihin kuin kasvatus- ja päätehakkuisiin.
Velvoite koskisi tällöin jatkossa myös sähkölinjojen, rautateiden ja tienvarsien raivauksia. Myös mäntyvaltaisille turvemaiden metsille esitetään nyt eteläisessä Suomessa kantokäsittelyvelvoitetta
Torjuntavelvoitteen ulkopuolelle jäisivät edelleen kotitarvehakkuut ja monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeät hakkuut ja tutkimuskäytössä olevat metsät.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi ammattimaista puunvälitystoimintaa harjoittavien toimijoiden sisällyttämistä omavalvonnan piiriin sekä Metsähallituksen aseman selkeyttämistä omavalvonnan osalta. Lakiin lisättäisiin myös velvoite kirjallisen omavalvontasuunnitelman laatimiseen.