Mediatukityöryhmä esittää pysyviä tuotanto- ja kehittämistukia tiedotusvälineille
Mediatukityöryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoaville tiedotusvälineille alettaisiin myöntää pysyviä tukia. Suurin tuki ohjattaisiin toimitukselliseen tuotantoon eli käytännössä journalistisen työn kustannuksiin kuten palkkoihin ja freelancereiden palkkioihin.
Lisäksi myönnettäisiin pienempi osuus kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää aloitteleville tiedotusvälineille ja jo vakiintuneiden tiedotusvälineiden kehittämishankkeisiin.
Kolmanneksi tukimuodoksi työryhmä esittää erityistä yhteisömedioiden eli kansalaismedian tukea. Tukea voisivat saada mediat, jotka tuottavat sisältöä maahanmuuttajataustaiselle yleisölle, tai tiedotusvälineille, jotka ovat valtakunnallisia vähemmistökieliä koskevan tuen tai kulttuurilehtien tuen ulkopuolella.
Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.
Työryhmän esitys on, että tukien valmistelussa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia avustaisi sen yhteydessä toimiva riippumaton mediatukilautakunta.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi kannattavansa esitystä ja aikovansa käydä raportin ehdotukset läpi hallituskumppanien kanssa. Tavoite on varata mediatuelle määrärahoja mahdollisimman pian, Harakka sanoi.
Työryhmän puheenjohtajana toiminut liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Sini Wirén sanoi, ettei työryhmässä tehty linjausta siitä, miten tukea hakevien yhtiöiden taloudellinen tilanne tulisi ottaa huomioon. Hakijoiden tulisi kuitenkin sitoutua journalististen eettisten periaatteiden noudattamiseen.
Tukien ulkopuolelle jäisi Yleisradio, jonka toimintaa rahoitetaan verorahoilla. Lisäksi ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi puolue- ja järjestömediat.
– Tiettyyn puolueeseen tai poliittiseen agendaan liittyviä medioita ei lähtökohtaisesti tuettaisi, Wirén.
Uutistoimistot, kuten STT, olisivat sitä vastoin ainakin periaatteessa tukikelpoisia.
– Sitä ei ole raportissa poissuljettu. Lähtökohtaisesti uutistoimisto voisi myös hakea palkkatukea, Wirén sanoi.
Raportissa vertailukohteena ovat muut Pohjoismaat, joissa mediaa tuetaan selvästi avokätisemmin kuin Suomessa. Suorat tukisummat nousevat naapurimaissa kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa. Esimerkiksi Ruotsissa medialle myönnettiin entisten tukien lisäksi koronatukea noin 47 miljoonan euron edestä.
Viime vuonna valtio myönsi medialle 7,5 miljoonan euron edestä tukea, jolla paikattiin koronakriisin aiheuttamaa mainostulojen hupenemista. Tätä tukea sai 97 yritystä. Suurimmat avunsaajat olivat Kaleva365, MTV, A-lehdet ja Alma Talent.
Tuki jaettiin kaikkien tukea hakeneiden ja edellytykset täyttäneiden yritysten kesken suhteessa niiden journalistista työtä tekevien henkilöiden lukumäärään.
