Markus Lohi oikoi eduskunnassa väitteitä soten rahoituksesta: "Kannattaa olla muulloinkin kuin joulun alla rehti"

Eduskunta

Hyvinvointialueiden murheellinen tilanne ja valtionosuusuudistuksen kaatuminen nousivat tapetille torstain täysinnossa, kun keskustelu ensi vuoden budjetista jatkui.

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma halusi tässä yhteydessä mainita, että hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna 890 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden tasosta, ja on ensi vuonna noin neljä miljardia euroa korkeammalla tasolla kuin edellisellä Sanna Marinin hallituskaudella vuonna 2023.

Keskustan Markus Lohi ei laskenut rahoituksen kasvua nykyhallituksen ansioksi.

– Varmasti olisi rehtiä myös hallituspuolueilta kertoa se totuus, että kaikki se neljä miljardia, minkä rahoitus on kasvanut, perustuu viime vaalikaudella eduskunnan hyväksymään lainsäädäntöön, hän sanoi.

– Kaikki se, mikä on vähennetty, perustuu tällä vaalikaudella hyväksyttyyn lainsäädäntöön.

Lohi huomautti, että rahoituksen lisääminen perustuu kustannustason nousuun ja jälkikäteistarkistukseen.

– Ei se ole tämän hallituksen lisäämää rahaa. Politiikassakin kannattaa olla muulloinkin kuin pelkästään joulun alla rehti ja rehellinen ja tunnustaa se, mikä on tosiasia.

Lohen mukaan muutamilla hyvinvointialueilla tilanne on niin paha, ettei siitä selvitä ilman vakavia vaurioita palvelutuotannossa. Työkaluja tarvitaan lisää, rahoitusjärjestelmän uudistusta tai aitoa velkasaneerausta, Lohi sanoi.

Sote ei ole koskaan valmis, Lohi opasti hallitusta.

– Totta kai hyvinvointialueiden palveluita ja rahoitusta pitää jatkuvasti kehittää, mutta ei se siitä kehity, että täällä arvostellaan toisia, vaan pitää katsoa, mikä on tilanne, ja tehdä hallituksen esityksiä kyseiseen tilanteeseen, hän neuvoi.

– Ja sitten on pelastettava ne hyvinvointialueet, jotka kerta kaikkiaan ovat hädässä ja joutuvat nyt talouden takia ajamaan alas ihmisten lähipalvelut.

Keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen sanoi, että valtionosuusuudistuksen kaatuminen on ”valtava harmi”.

– Sitä odotettiin kaikissa Suomen kunnissa, hän totesi.

Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus pitäisi saada vastaamaan kuntien uutta roolia, kun sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueille ja TE-palvelut kunnille.

Räsänen kysyi, mitä hallitus aikoo negatiivisten valtionosuuksien kanssa. Suomessa on kuntia, jotka joutuvat maksamaan siitä hyvästä, että tuottavat kuntalaisille palvelut.

– Eikö olisi hyvä, että kun tämä valtionosuusuudistus kerran kaatui, niin nämä negatiiviset valtionosuudet saataisiin edes nolliin, niin että kuntien ei tarvitsisi odottaa taas seuraavalle vaalikaudelle asti? 

Keskustan Eeva Kalli puolestaan halusi kuulla, mitä hallitus ajattelee keskustan laatimasta soten korjaussarjasta eli esimerkiksi siitä, että hyvinvointialueet, jotka saavat taloutensa tasapainoon, voisivat saada kertyneet alijäämänsä osittain anteeksi. 

Kalli sanoi, että keskusta ei kannata maakuntaveroa eikä myöskään näe hyvinvointialueiden yhdistämisiä ratkaisuna.

– Sen sijaan me haluaisimme uudistaa tätä rahoitusjärjestelmää.

SDP:n kansanedustajan Krista Kiurun mukaan on ”ihan käsittämätöntä”, että hallitus antoi valtionosuusuudistuksen kaatua.

– Ei edes sitä osaa pystytty hallituksessa yksimielisesti viemään läpi. Se on minusta kamala teko, historiallisesti käsittämätön epäonnistuminen.  

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) myönsi, että kuntatalouden näkymät ovat erittäin haastavat tulevina vuosina.

– Meidän kriisikuntien määrä tulee kasvamaan, mutta ihan samalla tavalla meillä on huolta myöskin meidän kasvun vetureista, kaupungeista, eri puolilla Suomea. Eli meillä on tosi monenlaisissa kuntakentissä haasteita, ja se vaatii meiltä yhteisiä ratkaisuja.

Ikonen esitti pahoittelunsa siitä, että uudistus kuntien valtionosuuksiin kaatui.

– Siinä olen erittäin pahoillani, että kerrassaan aika loppui kesken. Jos meidän pitäisi saada se tehtyä, niin järjestelmän uudistus voi tulla aina vuoden alusta voimaan, ja nyt tuli tämä aika vastaan.

Ikosen mukaan uudistus on erittäin tärkeä ja se on pystyttävä tekemään.

– Me tarvitsemme sitä tulevaisuudessa, koska kuntien tehtävät ovat muuttuneet ja tämä valtionosuusjärjestelmä meni rikki siinä soteuudistuksen yhteydessä viime kaudella.

– Tällä hetkellä kuntien erot valtionosuuksissa ovat yli 3 000 euroa per asukas. Se on kestämätön tilanne, ja siihen on haettava ratkaisuja. Nyt julkaisimme tietopohjan verkkoon. Se on käytettävissä myöskin tuleviin uudistuksiin, ja sitä kannattaa hyödyntää, Ikonen sanoi.

Ministeri kuitenkin totesi, että valtionosuusjärjestelmä ”ei ole sateentekijä”.

– Vaikka se oltaisiin uudistettu tai muuta, niin pitää muistaa, että peruspalveluitten valtionosuudet ovat 12 prosenttia kuntien rahoituksesta. Olennaisinta on se elinvoimatyö, mitä kunnat tekevät elinvoiman synnyttämiseksi ja työpaikkojen synnyttämiseksi, koska verotulot kattavat kuntien tuloista sen merkittävimmän osan. Se on se kaikkein tärkein työ.