Marin perusteli kriisiviestinnän ryhtiliikettä eduskunnalle – Kiuru tuskaili johtamista viranomaisten ristipaineissa: "Kyllä tässä viisikossa on kuulkaa pitelemistä"
Epidemian hallinnassa pitämiseksi tarvitaan entistä selkeämpää, yhdenmukaisempaa ja kansalaisille ymmärrettävää viestintää, myöntää pääministeri Sanna Marin (sd.).
Marin perusteli kriisiviestinnän ryhtiliikettä esitellessään eduskunnalle valmiuslain pykäliin liittyviä käyttöönottoasetuksia.
Marinin mukaan viestinnän paremman koordinaation tavoitteena on, että kansalaiset ja yhteisöt saavat selkeää ja ymmärrettävää tietoa epidemian kulusta, viranomaisten toimista koronaviruksen torjumiseksi sekä toimien perusteista.
– Viestinnällä voidaan merkittävästi vaikuttaa rajoitustoimien noudattamiseen ja tehoon ja tätä kautta epidemian hallintaan.
Pääministerin mukaan myös poikkeusolojen aikana hallinnonalat vastaavat omasta viestinnästään.
– Keskittämällä koronavirusviestinnän johto valtioneuvoston kanslialle halutaan varmistaa, että strategiset viestinnälliset linjaukset ovat koko valtionhallinnon tiedossa ja käytettävissä alue- ja paikallistasoa myöten, hän selvitti.
Marin myönsi, että viime keväänä Helsinki-Vantaan lentokentän liian pitkään jatkunut epäselvä tilanne olisi pitänyt kyetä ratkaisemaan nopeammin. Nyt epäselviä tilanteita voidaan ratkoa valmiuslain antamin valtuuksin.
–Kyseeseen tulisi sellaisten tilanteiden ratkaisu, joissa toimivallasta on perustellusti tulkinnanvaraisuutta. Tällöin erimielisyys ratkaistaisiin valtioneuvostossa pääministerin esityksestä.
Marinin mukaan valtioneuvosto voi myös päättää, mikä valtionhallinnon alainen viranomainen hoitaa tehtävän, joka koskee useamman kuin yhden yksikön toimialaa tai josta ei erikseen ole säädetty.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi kannattavansa itse viestinnän ottamista vahvempiin käsiin. Hän sanoi heräävänsä henkselien paukutteluun erilaisella asiantuntijuudella joka päivä.
– Ja se, kuinka suuri voima näille erityyppisille ristiriitaisille viesteille annetaan, on kiinni myös siitä, miten eduskunta tähän kaikkeen suhtautuu. Eikä tämä kovin tasapainoinen toimintaympäristö meillä ole siinä, että onko meillä yhteinen tilannekuva edes.
Kiuru sanoi, ettei viiden eri asiantuntijatahon ristituulessa ole ollut helppoa.
–On kunta tartuntatautiviranomaisena, on sairaanhoitopiiri tartuntatautiviranomaisena, on avi tartuntatautiviranomaisena, on sen lisäksi THL tartuntatautiviranomaisena ja vielä ministeriö. Kyllä tässä viisikossa on kuulkaa pitelemistä.
Kiuru muistutti, että terveydenhuollolla on nyt 195 järjestäjää.
– Mikä tarkoittaa sitä, että jokaisella kunnalla, kuntayhtymällä on varmasti tartuntatautiasioihin mielipide, ja voin sanoa teille, että niitä on tässä riittänyt, hän vuodatti.
Keskustan Hanna Huttunen sanoi kokeneensa itsekin monelta taholta tulevan ja epäselvän viestinnän seuraamisen ja ydinviestin tulkitsemisen erittäin hankalaksi.
–Kansalaisten luottamus valtion kykyyn johtaa Suomi tämän kriisin yli on pitkälti kiinni siitä, miten pystymme kommunikoimaan viestimme ihmisille. On pystyttävä selittämään arkikielellä, millaisia toimenpiteitä ollaan tekemässä ja minkä takia niitä ollaan tekemässä.
Huttisen mukaan on myös pystyttävä selittämään paremmin, mitä alueita ja keitä ihmisiä toimenpiteet koskettavat ja tulevat koskettamaan.
– On rehellisesti tunnustettava, että tässä työssä olisi voitu onnistua huomattavasti paremmin.
Huttisen mielestä myös valtion viestintäkeskuksen käyttöönotolle olisi tarve ja sitä pitäisi pohtia vakavasti.