Marin kaasuputkivuodoista: Pelolle ei tule antaa sijaa
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo olleensa keskiviikkona yhteydessä Ruotsin pääministeriin Magdalena Anderssoniin ja Tanskan pääministeriin Mette Frederikseniin liittyen Nord Stream -kaasuputkien vuotoihin.
− Kerroin kollegoille, että Suomi on valmis tarjoamaan kaiken sen avun ja tuen, jota tarvitaan tilanteen selvittämiseksi. Yhteistyötä tehdään niin Itämeren alueen maiden välillä kuin myös Naton ja EU:n piirissä, Marin totesi.
Hallitus kävi keskiviikkona iltakoulussaan läpi ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta. Pääministeri Marin, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitivät tiedotustilaisuuden iltakoulun jälkeen.
Marinin mukaan putkien tarkoituksellinen vahingoittaminen ja sabotaasi voi liittyä laajempaan toimintaan Itämeren alueen vakauden horjuttamiseksi ja pelon luomiseksi Eurooppaan.
– Vuodot ovat vakava uutinen ja tilanne erittäin huolestuttava. Nord Stream -kaasuputkien räjähdykset ovat kaiken saatavilla olevan tiedon valossa olleet tarkoituksellisia.
Marinin mukaan vuotojen syyt on selvitettävä perinpohjaisesti.
− Meidän ei tule olla sinisilmäisiä eikä meidän tule antaa pelolle sijaa. Suomen viranomaiset ja hallitus seuraavat tilannetta hyvin tarkasti. Seuraamme jatkuvasti myös tilannetta Suomen talousalueella ja aluevesillä.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi, että tilanne Itämeren alueella on ollut jo valmiiksi jossain määrin jännitteinen.
− On tietenkin huolestuttavaa, että jännitteiden määrä kasvaa tällaisten tapahtumien myötä. Kuitenkin tämänhetkinen arviomme on, etteivät tapahtumat muodosta sotilaallista uhkaa Suomelle.
Kaikkonen muistuttaa, että huoli konfliktin laajenemisesta on ollut olemassa Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien.
− Seuraamme tilannetta tarkasti, ja juuri nyt ei ole nähtävissä merkkejä muutoksista sotilaallisessa toiminnassa Itämerellä. Tiedossa on ollut, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva sabotaasi on realistinen uhka. Nyt sellaista näyttää tapahtuneen ja vieläpä varsin merkittävään kohteeseen.
Kaikkosen mukaan on selvää, että Suomen ja Euroopan tulee edelleen varautua monenlaiseen laaja-alaiseen vaikuttamiseen, myös energiainfrastruktuuria kohtaan.
− On täysin välttämätöntä, että asia tutkitaan perinpohjaisesti. Vielä ei voida varmuudella osoittaa, mikä taho tämän takana on. Tutkinta tulee todennäköisesti olemaan vaativaa ja luultavimmin viemään myös aikaa.
Pohjoismainen yhteydenpito myös puolustushallintojen välillä on Kaikkosen mukaan tiivistä.
− Tänä aamuna kävin itse puhelinkeskustelun Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa.
Kaikkonen pitää todennäköisenä, että keskusteluja aiheesta käydään myös Naton piirissä.
− Suomen kannalta on tärkeää, että nykyinen asemamme Naton tarkkailijajäsenenä mahdollistaa osallistumisemme näihin keskusteluihin. Pääsy liittokunnan keskusteluihin täydentää omaa tilannekuvaamme ja antaa paremmat valmiudet yhteisten kantojen muodostamiseen.
Kaikkonen huomauttaa, että katse on syytä edelleen pitää myös Ukrainassa.
− Räjähdykset sattuivat samaan aikaan Ukrainan eteläisten ja itäisten alueiden niin sanottujen kansanäänestysten kanssa. Näyttää siltä, että näitä alueita pyritään kansainvälisen oikeuden vastaisesti lähiaikoina liittämään osaksi Venäjää.
– Tämä mahdollistaa nähdäkseni uutta eskalaatioriskiä Ukrainaan. Vaikka kaasuputkilla räjähti, Ukrainan tilannetta ei pidä unohtaa hetkeksikään.
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Nord Stream -vuodoissa on kyse aivan keskeisen eurooppalaisen energiainfrastruktuurin mahdollisesta tahallisesta vahingoittamisesta.
− Tällaiseen sabotaasiin kykenee vain valtiollinen toimija.
Haaviston mukaan kaasun tulo pohjasta pintaan tuo vaaran laivaliikenteelle, minkä lisäksi vuodolla on suuri kasvihuonepäästövaikutus metaanipäästöjen muodossa.
– Kyse on myös alueesta, jossa merenpohjassa saattaa olla toisen maailmansodan aikaisia taistelukaasuja, minkä vuoksi putkien korjaustyö voi olla erittäin vaativaa.
Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan liikenne Suomen rajoilla on Venäjän liikekannallepanon jälkeen vilkastunut erityisesti Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla, mutta liikennemäärät ovat edelleen pienempiä kuin ennen pandemiaa ja rajavartiolaitoksella on hyvin resursseja huolellisten rajatarkastusten tekemiseen.
− Suomeen saapuvista venäläisistä suurin osa, jopa 80 prosenttia, jatkaa Suomesta eteenpäin muualle Eurooppaan.
Hallitus käsitteli iltakoulussaan myös tulevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä raja- ja viisumirajoituksista. Mikkosen mukaan periaatepäätös tarkoittaa, että rajaliikenne itärajalla vähenee merkittävästi. Valtioneuvoston on tarkoitus käsitellä asiaa torstaina.
Mikäli turistimatkustamisen rajoitus lisää turvapaikanhakua raja-asemilla, resursseja aiotaan Mikkosen mukaan lisätä ja tarvittaessa perustetaan erillisiä järjestelykeskuksia turvapaikkahakemusten käsittelyyn.
Venäläisten turvapaikanhakijoiden määrässä on Mikkosen mukaan tapahtunut pientä kasvua, mutta ei merkittävää muutosta Venäjän liikennekannallepanon jälkeen. Tiistaina venäläiset jättivät yhteensä 26 turvapaikkahakemusta, ja hakemukset on pääosin jätetty muualla kuin rajalla.
Mikkosen mukaan kaikki Suomessa tehdyt turvapaikkahakemukset otetaan vastaan ja tutkitaan riippumatta siitä, millä perusteella hakemus on tehty.
− Asevelvollisuus tai liikekannallepano ei suoraan ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua, mutta jos asepalveluksessa joutuu esimerkiksi tekemään sotarikoksia, suojeluun voi olla perusteita.
Hallitukselle esiteltiin iltakoulussa myös selvitystä raja-aidan rakentamiseksi itärajalle. Mikkosen mukaan hallituksella on sen pohjalta valmius arvioida raja-aitaa koskevan pilottihankkeen aloittamista.
− Tämä on rajavartiolaitoksen mukaan tarpeen, jotta voidaan tutkia aidan rakentamisen vaatimuksia tarkemmin. On hyvä huomata, että aidan rakentaminen ei olisi nopea toimi, vaan sen rakentaminen kestää 3–4 vuotta. Kyseessä olisi monessa mielessä iso päätös, joka vaatii ulko- ja turvallisuuspoliittista arviointia.
