Mari Tuuna haaveili ulosottomiehen ammatista ja päätyi keskustan järjestösihteeriksi – "Alanvaihto ei ole kaduttanut hetkeäkään"
Vielä viime heinäkuussa Mari Tuuna, 37, työskenteli vakuutusyhtiön perinnässä ja haaveili ulosottomiehen ammatista.
– Ulosottomiehenä olisin saanut olla auttamassa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Lisäksi olisin ehkä päässyt vaikuttamaan jopa perintälakiin, Tuuna toteaa.
Urasuunnitelmat muuttuivat kuitenkin radikaalisti, kun hän viimeisenä hakupäivänä havahtui keskustan työpaikkailmoitukseen. Alueen piiritoimiston pitkäaikainen toimistosihteeri oli jäämässä eläkkeelle, ja vapautuvaa paikkaa tavoitteli Tuunan lisäksi 59 hakijaa.
– Alanvaihto ei ole kaduttanut hetkeäkään. Tässäkin työssä saan auttaa ihmisiä. Ulosottomieheen verrattuna järjestösihteerin tehtävä on myös paljon parempi kanava päästä vaikuttamaan asioihin, vajaat kaksi kuukautta Turun piiritoimistolla työskennellyt Tuuna naurahtaa.
Tässäkin työssä saan auttaa ihmisiä.
Puolueen järjestötoiminta on hänelle tuttua. Keskustan arvot värittivät Tuunan elämää jo lapsuuskodissa Laitilassa. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hän oli ensimmäistä kertaa ehdokkaana, Laitilan kunnanvaltuustoon pääsy jäi kuitenkin täpärästi yhden äänen päähän.
Sympaattinen ja toimelias nainen on nauttinut valtavasti uudesta työstään. Hän hämmästelee yhä sitä, kuinka samanhenkisiä ihmisiä keskustan järjestötoiminnassa onkaan mukana.
– Täällä saa olla myös aidosti eri mieltä, ja sen voi sanoa ääneen. Ihmisten ei tarvitse olla kaikesta yhtä mieltä, ja silti voidaan tehdä yhteistyötä.
Erityisen lähellä tuoreen järjestösihteerin sydäntä ovat yhteiskunnan heikko-osaiset. Viiden vuoden työrupeama perintätoimistoissa avasi silmiä, ja Tuuna onkin nyt vahvasti lääkkeettömän päihdekuntoutuksen ja velkaantumisen ennaltaehkäisyn puolestapuhuja.
– Velkaantuminen on yhä tabu. Harva kertoo lähipiirilleen, että rahat on loppu ja laskut maksamatta.
Tuuna on erityisen huolissaan alati kasvavasta nuorten velkaantuneiden joukosta. Heidän taloudenhallintataitonsa saattavat olla olemattomat, pikavippiä toisensa perään.
– Nuorten velkaantumiseen voi vaikuttaa, ja mielestäni peruskouluissa pitäisikin opettaa taloudenhoitoa. Harva nuori edes tietää, että ulosottomerkintä vaikuttaa muun muassa asunnon, vakuutusten ja pankkikortin saantiin.
Velkojen kasautuessa avun löytäminen voi olla vaikeaa. Todella moni Tuunan asiakkaista ei esimerkiksi tiennyt, että velkaneuvontaa on saatavilla.
– Ihmiset ovat ihan hukassa. Pikavippejä kyllä mainostetaan, mutta ei sitä, mistä velkaantunut voi hakea apua.
Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 27.10. Lehden voi tilata täältä.