Maksumiehet lääkekorvausten suursäästöille selviävät pian

”Kukaan toimija ei tule säästymään”
Lääkekorvaukset

Monen suomalaisen lääkelasku voi kallistua ensi vuonna hallituksen säästöjen myötä.

Hallitus tavoittelee 150 miljoonan euron säästöjä heti ensi vuodesta lähtien. Summa on huomattava, sillä se on noin 10 prosenttia kaikista lääkekorvausmenoista.

Sosiaali- ja terveysministeriön odotetaan lähiviikkoina linjaavan, miten mittavat säästöt lääkekorvausjärjestelmään toteutetaan.

Linjaukset asiassa ovat poliittisesti herkkiä, sillä säästöt voivat tietää tuntuviakin lisäkuluja esimerkiksi diabeetikoille.

Säästöjen kohdentumisesta viime keväänä selvityksen tehneen professori Heikki Ruskoahon mukaan tarvittavat säästöt on mahdollista saada kasaan vain useasta eri lähteestä.

Ruskoahon selvitys on ollut pohjana sosiaali- ja terveysministeriölle säästöjen etsimisessä.

Ruskoahon selvityksessä esitetään muun muassa, että hintakilpailua lääkkeiden viitehintajärjestelmässä lisätään ja diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään alempaan erityiskorvausluokkaan.

Ruskoaho arvioi, että kakkostyypin diabeetikoihin kohdistuvasta korvausluokan alentamisesta olisi saatavissa noin 20 miljoonan euron säästöt.

Johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä ei ota vielä kantaa siihen, miten isolta osin raportissa esitetyt toimet toteutuvat, vaikka säästöjen valmistelu onkin ministeriössä jo pitkällä.

Valtaosalle kakkostyypin diabeetikoista omavastuun muutos jäisi hänen mukaansa alle sataan euroon vuodessa, jos diabeetikot otetaan mukaan säästölistalle.

Kelan laskelmien mukaan joissakin tapauksissa omavastuun nousu voisi olla yli 300 euroa vuodessa.

Siika-ahon mukaan hallitus on tähän mennessä toteuttanut pysyviä lääkesäästöjä 16 miljoonaa euroa.

Uusia säästökohteita pitäisi löytyy vielä 134 miljoonan euron verran. Säästöpotti on iso, sillä kokonaisuudessaan lääkekorvauksia maksetaan vuosittain vajaat 1,4 miljardia euroa.

– Jotta säästöt eivät olisi kenenkään kannalta kohtuuttomia, olemme yrittäneet katsoa, että säästöt kohdistuisivat tasapuolisesti, Siika-aho sanoi.

Hänen mukaansa yleisenä linjauksena on aiemmin ollut ollut, että kuluttajien osuus säästöistä olisi korkeintaan puolet.

Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Ranta arvioi, että säästettävä summa on mahdollista saada kasaan vain yhdistelmällä useita eri toimia.

– Kukaan toimija ei tule säästymään, kun säästetään 10 prosenttia lääkekorvausmenoista. Kipeitä toimia tulee lääketeollisuudelle, rinnakkaislääketeollisuudelle, apteekeille ja potilaille.

Esityksen lääkekorvaussäästöistä on tarkoitus lähteä lausunnoille lähiviikkoina sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) palattua lomalta.

Säästökierroksen jälkeen olisi Ruskoahon mukaan syytä harkita koko lääkekorvausjärjestelmän uudistamista.

– Olisi pohdittava, mitkä ovat niitä vaikeita pitkäaikaissairauksia, joiden lääkkeet ovat syytä korvata. Kaikki näistä lääkkeistä eivät tällä hetkellä ole korvauksen piirissä, Ruskoaho sanoi.