Maitovaltuuskunta: Epävarmuus eläinten hyvinvointilaista ja lomituslaista huolestuttaa viljelijöitä – Tämä jarruttaa peruskorjauksia, jotka parantaisivat eläinten hyvinvointia

Eläinten hyvinvointilaki tulee vahvistaa pikaisesti nykyisen valmistelun pohjalta, vaatii Maa- ja met­sä­ta­lous­tuot­ta­jain Kes­kus­liit­to MTK:n Mai­to­val­tuus­kun­ta. Nyt epävarmuus eläinten hyvinvointilaista huolestuttaa viljelijöitä.

Maitovaltuuskunnan mukaan nykymuotoisena valmisteltu eläinten hyvinvointilaki on tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen.

– Se sisältää eläinsuojelujärjestöjen nautojen pidolle esittämät vaatimukset. Vaatimukset on kirjattu lakiin tarkoituksenmukaiseen muotoon, jonka viljelijät voivat hyväksyä ja toteuttaa tilatasolla, puntaroi valtuuskunta.

Maitovaliokunnan puheenjohtaja Asko Miettinen kiittää valmisteltua lakia siitä, että se välttää näennäiset toimet, kuten jatkuvan juomaveden vaatimisen riippumatta eläimen fysiologisista tarpeista.

– Maatalouden normaalin rakennemuutoksen myötä pihattolehmien osuus kaikista lehmistä todennäköisesti tulee joka tapauksessa nousemaan lähes 90 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kivunlievityksen käyttäminen nupoutuksen yhteydessä ja parsinavettatiloilla eläinten jaloittelun lisääntyminen ovat konkreettisia toimia eläinten hyvinvoinnin eteen.

Miettinen muistuttaa, että mitä nopeammin laki saadaan voimaan, sitä nopeammin se hyödyttää eläinten hyvinvointia.

– Epävarmuus laista jäädyttää erityisesti tilatason peruskorjaamista, jolla aidosti parannetaan eläinten hyvinvointia. Jokainen lakiin kirjattu arkitodellisuudelle vieras vaatimus ohjaa resursseja pois hyvinvointia käytännössä eteenpäin vieviltä toimilta.  

Myös lomitusuudistuksen keskenjääminen aiheuttaa huolta tiloilla.

Uudistuksen valmistelu olisi tuottanut kehittyneen järjestelmän, katsoo valtuuskunta.

Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä muistuttaa, että lomitusjärjestelmä on osa maidontuottajien sosiaaliturvaa.

– Lomitusjärjestelmä ilmentää suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, kansalaisten tasaveroisuutta ja viranomaisen vastuuta palveluista. Maitovaltuuskunta vaatii tulevan hallituksen huolehtivan, että sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen ei romuta lomitusjärjestelmän perusrakennetta julkisena palveluna. On myös huolehdittava järjestelmän riittävästä rahoituksesta ja jatkumisesta.  

Penttilä ja Miettinen toteavat, että viljelijäperhe tekee maitotilalla keskimäärin yli 4000 työtuntia vuodessa ja näistä kolme neljäsosaa käytetään eläinten hoitoon.

– Tilojen taloudelliset puskurit ovat perättäisten katovuosien jälkeen vähissä, ja samalla toimintaa olisi kehitettävä. Yhtälö on kestämätön. Toimiva lomitus on tuottajien jaksamisen peruspilari. Hyvinvoiva viljelijä on avain eläinten hyvinvointiin ja koko ruuantuotantoon kuluttajien lautasille ja maitolaseihin saakka.