Maatalousministeri Leppä: Ruoantuotannon hiili-euro-ohjelma kytkee markkinatalouden osaksi päästövähennyksiä – "hiili ei tiedä mille sektorille se kuuluu"
Maa- ja metsätalousministeri seuraa tiiviisti ruoantuottajien kannattavuustilannetta, ministeriö kertoo tiedotteessaan.
– Maatalouden päästövähennykset onnistuvat vain, kun taloudelliset kannusteet ovat kunnossa ja toimivat maatalouden kannattavuuden eduksi, maa- ja metsätalousministeriö avaa.
Maatalouden kannattavuus on ajautunut ministeriön mukaan vaikean tilanteeseen, jossa kustannukset kasvavat, mutta tuottajien saama korvaus ei muutu. Ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo voi pudota tänä vuonna jopa viidenneksen heikon sadon ja kustannusten nousun takia. Erityisesti lannoitteiden, rehun ja rakentamisen hinnat ovat nousseet merkittävästi, ministeriö toteaa.
Ministeri Jari Lepän mielestä kustannuskriisistä syntynyt tilanne on tuottajan kannalta kestämätön. Ruoantuottajien hätää on käsitelty ministerin johdolla tuottajien, kaupan, teollisuuden ja rahoituslaitosten edustajien yhteisessä tapaamisessa viime perjantaina.
– Minulla oli palaverissa yksi selkeä viesti. Ruoantuottajilla on hätä ja se korjaantuu ainoastaan euroilla. Tätä tulen vaatimaan niin kauan, kunnes ruoan tuottajille maksetaan reilu korvaus tehdystä työstä, Leppä kertoi KoneAgriassa pitämässään avauspuheenvuorossa.
Etenkin kaupan, teollisuuden ja tuottajien väliseen sopimusketjuun tulisi saada lisää joustavuutta ja kohtuutta olosuhteiden muuttuessa sopimushetkestä. Leppä seuraa tilannetta ja kutsuu myöhemmin koolle osapuolet seurantakokoukseen
– Tulen seuraamaan, saavatko toimijat ratkaistua tätä keskenään vai tarvitaanko myös lainsäädäntöuudistuksia. Mikäli tarvitaan, olemme siihen valmiit.
Maatalouden ilmastoteot eivät Lepän mielestä onnistu, jos tuottajan tili on punaisella.
– On välttämätöntä tarkastella maatalouden päästövähennyksiä ja kannattavuutta kolikon molempina puolina. Maatalouden päästövähennykset onnistuvat vain, kun taloudelliset kannusteet ovat kunnossa ja toimivat maatalouden kannattavuuden eduksi.
Ministeri esittääkin ruoantuotannolle hiili-euro-ohjelmaa.
– Kutsun tätä Hero-ohjelmaksi. Hero kuvaa hyvin juuri sitä sankarillista asennetta, jolla te tuottajat teette joka päivä töitä suomalaisen ruoantuotannon parissa – ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa.
Ohjelma kytkee markkinatalouden osaksi ruoantuotannon päästövähennyksiä.
– Haluamme luoda maatalouden ympärille vetovoimaisen investointiympäristön ja vauhdittaa markkinoita siirtymään fossiilisista raaka-aineista kohti bio- ja kiertotaloutta. Me tarvitsemme tähän muutokseen mukaan koko elintarviketeollisuuden, jotta koko ruokajärjestelmä saadaan yhdessä investoimaan alan vihreään siirtymään, Leppä painottaa.
Ruokajärjestelmän päästövähennysten kokonaiskuvan muodostamisessa sekä MTK:n että Elintarviketeollisuuden teettämät ilmastotiekartat, maa- ja metsätalousministeriö kertoo.
– Tähän avuksi tarvitsemme myös oikeanlaiset mittarit, joiden avulla voimme tarkastella päästövähennysten ja tarvittavien taloudellisten investointien ja kannusteiden välistä suhdetta. Kun kannattavuus ja päästövähennys kulkevat rintarinnan, maataloudelle voidaan asettaa oma päästövähennystavoite, ministeri toteaa.
Viljelijät tekevät koko ajan työtä ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen eturintamassa, ja Lepän mielestä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa onkin oltava laaja työkalupakki.
– Päästövähennyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä hiili ei tiedä mille sektorille se kuuluu. Työkalupakissamme on muun muassa maatalousmaan hiilensidonnan lisääminen, eloperäisen aineksen määrän kasvattaminen, hyvä vesitalous, viljelykierto ja viljelykasvivalinnat ja maan kasvukunnosta huolehtiminen vain muutamia mainitakseni.
Edelleen tavoitteena on, että soijan rehukäyttö loppuun vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kosteikkoviljelyssä tärkeintä on pyrkiä saavuttamaan ilmasto- ja taloushyötyjä yhtäaikaisesti.
– Viimeksi syksyn budjettiriihessä linjasimme panostuksista maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan, turvemaa- ja kotieläintutkimukseen sekä ravinteiden kierrätykseen ja biokaasuun. Panostuksia päästövähennyksiin tehdään siis laajalla rintamalla, Leppä kertoo.