Luulitko, ettei Transnistriaa oudompaa paikkaa olekaan? – susia palvovat gagauzialaiset eivät tiedä itsekään, keitä oikein ovat
Ukrainan sota on nostanut välillä isoihin otsikoihin myös Euroopan köyhimmän maan Moldovan kansallisine erikoisuuksineen.
Venäjä-mielinen separatistialue Transnistria on jo monille uutisista tuttu, mutta maan eteläosissa sijaitseva autonominen Gagauzia on pysynyt mysteerinä osin jopa alueen asukkaille itselleen.
Gagauzit uskovat itse esi-isiensä olleen oguzeja, jotka olivat Keski-Aasiassa asunut turkkilaisten paimentolaisheimojen liitto. Teorialle on saatu tukea alueen gastronomiasta, jossa on viitteitä paimentolaisuudesta.
Rutiköyhä Gagauzia ei ole julistautunut Transnistrian tavoin itsenäiseksi, mutta alueella tunnetaan epäluuloja Chisinaun hallintoa ja Romaniaan suuntautumista kohtaan.
Esimerkiksi Moldovan yhdistyminen Romanian kanssa tai EU-jäsenyyden hakeminen saattaisivat nostaa itsenäisyyshankkeen pöydälle. Toistaiseksi yksikään poliittinen puolue ei kuitenkaan tavoittele Gagauzian laajempaa autonomiaa tai itsenäisyyttä.
Gagauzialla on perinteisesti hyvät suhteet Moskovaan. Venäjä-mieliset puolueet saivat Moldovan viimeksi käydyissä parlamenttivaaleissa Gagauziassa lähes 90 prosenttia äänistä, vaikka koko Moldovassa niiden ääniosuus jäi 32 prosenttiin.
Moldovan ja Romanian yhdistymistä ajava AUR-puolue sai Gagauziassa puolestaan vähiten kannatusta, jopa vähemmän kuin Transnistriassa. Gagauzian nykyinen kuvernööri Irina Vlah on Venäjä-mielisen Moldovan sosialistipuolueen jäsen.
Venäjä-mielisyys ei ole Gagauziassa kuitenkaan pelkästään poliittista. Pääkaupungissa Comratissa venäjä on eniten käytetty kieli kaikkialla. Kylissä gagauzia käytetään laajemmin, mutta romaniaa ei juuri puhuta.
Turkkilaiseen kieliperheeseen kuuluva gagauzin kieli sitoo aluetta myös Turkkiin, jonka kanssa sillä on kauppasuhteita. Turkilla on Comratissa myös konsulaatti.
Uskonnoltaan gagauzit ovat ortodokseja, mutta perinteissä on muinaisia pakanallisia piirteitä, kuten ”suden palvonta”. Maassa vietetään susille omistettuja juhlia, joiden aikana niitto, sadonkorjuu tai muu pellolla tehtävä työ ei ole sallittua.
Susi oli keskeisenä elementtinä myös Gagauzian ensimmäisessä, 1990-luvulla käytössä olleessa lipussa.