Luulitko, että tupakantumppi tai nikotiinipussi katoaa katukaivoon? Näin niille käy
Kadulle heitetty tupakantumppi tai nikotiinipussi päätyy usein katukaivon kautta puroon, jokeen, järveen ja lopulta Itämereen. Tästä kulkureitistä muistutetaan elokuussa ympäri Suomen, kun 21 paikkakuntaa Kemistä Helsinkiin merkitsee katukaivojaan suurilla kalatarroilla.
Kaivonkansien ympärille kiinnitettävät ahven- ja haukitarrat ovat osa vuosittaista Mahanpuruja muovista -kampanjaa. Tarrat muistuttavat siitä, ettei katukaivo ole roskakori.
Katukaivoon heitetty roska ei katoa, vaan se voi kulkeutua suoraan lähimpään vesistöön, huomauttaa toiminnanjohtaja Katja Rytkönen ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
– Haluamme tehdä näkyväksi sen, että roskaantuminen ei ala merestä, vaan meidän omista arjen valinnoistamme, hän sanoo tiedotteessa.
Erityisen usein katukaivoihin ja niiden ympärille pudotetaan tupakantumppeja. Niistä vapautuu ympäristöön sekä mikromuovia että haitallisia aineita, jotka voivat päätyä vesieliöihin.
– Erityisesti muovit ovat viheliäinen ongelma luonnossa, koska ne eivät häviä, vaan hajoavat yhä pienemmiksi mikromuoveiksi, Rytkönen sanoo.
Viime vuosina myös nikotiinipussit ovat nousseet näkyväksi roskaongelmaksi. Kesällä 2025 tehdyssä selvityksessä ne olivat Aurajoen kolmanneksi yleisin roska – jopa tupakantumppeja yleisempi.
– Vaikka nikotiinipussissa ei ole filtteriä niin kuin tumpissa, sekään ei kuulu kadulle tai luontoon. Se on haitallinen roska, joka jää jonkun muun siivottavaksi ja voi päätyä eläinten suihin, Rytkönen kertoo.
Tumpit ja nikotiinipussit kuuluu viedä sekajätteeseen.
Maalta kulkeutuu mereen monenlaista roskaa monia eri reittejä pitkin. Lähes koko Suomi kuuluu Itämeren valuma-alueeseen, ympäristöjärjestö kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maalle päätyneet roskat voivat kulkeutua sade- ja sulamisvesien mukana jokia, puroja ja järviä pitkin lopulta Itämereen, vaikka meri olisi satojen kilometrien päässä.
Tänä vuonna kampanja laajenee myös Saimaalle. Vaikka Saimaan vedet eivät laske Itämereen, vaan Vuoksen kautta Laatokkaan, roskaantumisen mekanismi on sama: maahan heitetty roska voi päätyä sadevesien mukana vesistöön ja jäädä kuormittamaan arvokasta järviluontoa vuosikymmeniksi.
– Vesistö ei ala rannasta vaan jo kadulta. Siksi sama viesti toimii yhtä hyvin rannikkokaupungeissa kuin sisävesilläkin. Roska kuuluu roskikseen riippumatta siitä, ollaanko Helsingin keskustassa vai Saimaan rannalla.