llmasto palasi kansainvälisen asialistan kärkeen, arvioi tutkimusprofessori Glasgow’n tulosta
Glasgow’n ilmastokokouksen tulos kertoo, että ilmasto on palannut kansainvälisen asialistan kärkeen, arvioi tutkimusprofessori Antto Vihma. Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevän tutkijan mukaan kokous osoitti, että Pariisin ilmastosopimus toimii.
– Edistysaskelia otettiin, vaikkakin on totta, että ne eivät olleet täysin riittäviä. Tämä kuitenkin antaa toivoa tulevaisuudelle. Glasgow’n kokous auttoi kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, mutta tulos ei tietenkään takaa ilmastonmuutoksen torjumista ja onnistumista kamppailussa lämpenemisen pitämiseksi 1,5 asteen rajoissa, Vihma muotoilee.
Pariisin sopimuksen sääntökirjan viimeistelyssä saatiin tutkijan mukaan pakettiratkaisu, jossa on sekä hyvää että huonoa.
– Uskon, että pelot pahimmista porsaanrei’istä saatiin poistetuiksi. Ikävä kyllä vanhoja päästöoikeuksia jäi voimaan jonkin verran. Sille ei voitu mitään, koska tuo oli niin monen keskeisen maan vaatimus.
Paketin saavutus oli Vihman mukaan esimerkiksi markkinamekanismista sopiminen.
– Sen osalta pystyttiin torjumaan tuplalaskenta, eli se, että useammat maat voisivat laskea samat päästövähennykset itselleen.
Vihman mukaan Glasgow’n kokousta voi luonnehtia globaalin ilmastopolitiikan tahdittajaksi.
– Tämä oli sovittu takaraja sille, että maat päivittävät tai antavat uudet kansalliset panokset Pariisin ilmastosopimukseen. Näitä uusia lupauksia ja korotuksia saatiin paljon. Ilmastolupauksia antoivat nyt esimerkiksi Intia, Vietnam, Saudi-Arabia ja Indonesia, jotka eivät olleet sitä koskaan aiemmin tehneet. Tämä osoittaa, että eteenpäin mennään ja Pariisin sopimusjärjestelmä toimii.
Vihman mukaan hänellä, kuten politiikan tutkijoilla ylipäänsä, on ”rajattu näkemys” siitä, mitä kokouksilla voi ylipäänsä saavuttaa.
– Ei ole sellaista maailmanhallitusta, joka voisi sanoa, että hei Kiina ja USA, vähentäkää päästöjä näin ja näin paljon. Emme elä sellaisessa maailmassa. Tärkeimmät ilmastopoliittiset kamppailut käydään yhä päästöiltään suurimpien maiden sisäpolitiikassa, ei YK:ssa.
Vihman mukaan onkin huomionarvoista, että Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat Glasgow’n kokouksen aikana ilmastoyhteistyöstään.
– Vaikka konflikti kahden suurvallan välillä on nyt valtava, silti molemmat katsovat, että jonkinlaista yhteistyötä ilmastoasioissa voidaan ja on tarpeellista tehdä. Tuo kertoo hyvää siitä, että ilmasto pysyy kansainvälisellä asialistalla korkealla lähivuosina.
Glasgow’n tulosta on moitittu ainakin siitä, mitä fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta ja vähentämisestä saatiin sovittua.
– Kirjaus fossiilisista polttoaineista ei ole niin vahva kuin alun perin ehdotettiin. Mutta mielestäni se, että Glasgow’n yleispäätökseen kirjattiin jotain fossiilisista polttoaineista luopumisesta, on merkki ilmapiirin muuttumisesta. Se on signaali, joka tarjoaa materiaalia politiikan tekemiseen muilla tasoilla.
Suomen roolia Glasgow’ssa voi Vihman mielestä luonnehtia niin, että Suomi neuvotteli osana EU:ta.
– Ymmärtääkseni isoissa globaaleissa kysymyksissä Suomen kanta noudatteli EU:n näkemystä.
