Liskoihmisiä kyselytunnilla – Tuppurainen täräytti hallitusta kasariklassikolla
Televisiossa 1980-luvulla näytetty amerikkalaissarja nousi yllättäen esiin eduskunnan kyselytunnilla, kun SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen käytti sitä puheenvuoronsa pohjustamiseen.
– Ollessani koululainen 80-luvulla televisiossa pyöri sarja ”V”, joka kertoi ulkoavaruuden vieraista. No, tulee mieleen, että tällä hallituksella on semmoinen kolmen v:n sarja, nimittäin ”veronkevennykset varakkaimmille velaksi”.
V-sarjassa ulkoavaruudesta Maahan saapuneet ihmisen kaltaiset olennot esiintyivät ensin rauhanomaisina hyväntekijöinä, kunnes he paljastuivat planeetan valtausta yrittäviksi häijyiksi valepukuisiksi matelijoiksi.
Tuppurainen piti “melkoisena tieteissepityksenä” myös sitä, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei ole valmis tunnustamaan veronkevennysten lisäävän velkaantumista, vaikka tämän oma ministeriö sanoo niin.
– Te toistatte, että nämä niin sanotut dynaamiset vaikutukset, joilla veronkevennykset maagisesti rahoittaisivat itsensä takaisin, olisivat noin 60 prosenttia, mutta tosiasiassa tämä vaikutus olisi enimmillään 25 prosenttia.
Tuppurainen tiukkasi, milloin Purra tunnustaa eduskunnan edessä, että kehysriihen veronkevennyspäätöksenne lisäävät valtion velkaantumista.
– Milloin te sanotte sen ison v-sanan ”valtionvelka”?
Tuppurainen viittasi samalla Purran viime viikon kyselytunnilla käyttämään kiellettyyn v-sanaan “valhe”, josta hän sai puhemies Jussi Halla-aholta (ps.) huomautuksen.
Purra ei ilmaissut muistavansa tai tunnistavansa Tuppuraisen mainitsemaa tv-sarjaa, mutta otti V-kirjaimesta kopin.
– Tuskin mitään v-sanaa olen tästä aitiosta niin paljon sanonut kuin ”valtionvelkaa”, josta tämä hallitus nimenomaan kantaa huolta.
Purran mukaan talouskasvu on saatava käynnistymään, ja siihen pyritään myös veronalennuksilla.
– Ainakin vielä ennen hallituksen puoliväliriihtä myös sosiaalidemokraatit kannattivat veronalennuksia, myös osana kasvutoimia, hän muisteli.
Purran mukaan sellaista luksustilannetta ei ole, että veronalennuksista tai lisämenoista voitaisiin päättää osoittamatta niille rahoitusta muualta esimerkiksi varmistamalla edellytykset investoinneille ja yrittämiselle.
– Hallituksen finanssipoliittinen tavoite on vakauttaa velkasuhde vaalikauden loppuun mennessä, ja me edelleen pidämme siitä kiinni, Purra vakuutti.
Valtiovarainvaliokuntaa johtava keskustan Markus Lohi kiinnitti huomiota siihen, että hallitus on muuttanut hyvin radikaalisti suhtautumistaan julkisen talouden velkaantumiseen.
– Nimittäin vuosi sitten teidän julkisen talouden suunnitelmassa tavoitteena oli, että vuonna 2028 julkisen talouden velka olisi noin 84 prosenttia meidän kansantuotteesta. Nyt vuosi sen jälkeen, eli viime viikolla, velka on kasvanut 12 miljardia euroa ollen noin 88 prosenttia kansantuotteesta vuonna -28. Ero on aivan valtava.
Lohen mukaan tällainen velkapolitiikka ajaa lopulta Suomen umpikujaan.
– Nyt lukujen valossa te olette ikään kuin nostaneet henkisesti kädet ylös ja luovuttaneet velkaongelman edessä. Miten te teitte vuodessa näin radikaalin käännöksen suhteessa holtittomaan velkaantumiseen?
Purra vetosi vastauksessaan puolustusmenojen pysyvään nostotarpeeseen ja hyvinvointialueiden rahoittamiseen.
– Tässä maassa näitä menotarpeita tulee tässä maailmanajassa ja toisaalta meidän yhteiskunnan kehityksessä noin muuten, Purra sanoi ja lisäsi hallituksen tehneen pysyviä säästöjä lisäämättä uusia harkinnanvaraisia menoja.
Keskustan Jouni Ovaska halusi tietää, miten hallitus on perustellut yhteisöveron alentamisen järkevyyttä asiantuntijoilleen, jotka ovat sitä epäilleet.
Purra tulkitsi Ovaskan esittäneen kritiikkiä valtiovarainministeriön virkamiehille, jotka tekevät arvioita virkavastuulla.
– Niihin ei liity poliittista ohjausta. Niihin ei liity poliittista mielipidettä. He ovat riippumattomia ja tuottavat näitä arvioita hallituksen tarpeisiin, niin tämän hallituksen kuin edellisen hallituksen ja kaikkien muidenkin hallitusten tarpeisiin, juuri siitä omasta lähtökohdastaan. Näitä arvioita ei ohjata.
Purra huomautti, että yhteisöveron alennus astuu voimaan vasta vuonna 2027.
– Tietenkin sillä pyritään siihen, että kun yhteisövero on huomattavan kilpailukykyinen verrattuna moniin meidän verrokkimaihin, se lisäisi Suomen saamia investointeja ja ylipäätänsä sitä talouden kasvupotentiaalia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela viittasi uutisiin veronalennusten dynaamisiin vaikutuksiin liittyvien laskelmien huolimattomasta tulkinnasta.
Koskela huomautti hallituksen tukeutuvan arvioon, jonka mukaan yhteisöveron laskeminen maksaisi itsensä noin 60-prosenttisesti takaisin.
– Tätä arviota te perustelette saksalaistutkimuksella, mutta tutkimuksen tehnyt professori on itse sanonut, että tutkimuksen päähavainnon mukaan itserahoittavuus on lähellä nollaa. Valtiovarainministeri Purra: ei 60 prosenttia, vaan lähellä nollaa.
Koskela tiukkasi Purralta, miten on mahdollista, että rikkaiden veronalennuksiin löytyy aina dynaaminen vaikutus perusteena, mutta pienituloisilta leikattaessa ei suostuta edes kokonaisvaikutusten arviointiin.
Purra huomautti, että ylimpien marginaalien laskemisessa esimerkiksi Ruotsissa veroalennuksen itserahoitus on arvioiden mukaan 80—120 prosenttia. Yhteisöveron alennuksen hän sanoi perustuvan virkamiesten arvioihin.