Lapset kantavat perheen köyhyydestä päivittäistä häpeää – Köyhä joutuu myös kiusatuksi hyvätuloista useammin

Lapset tunnistavat toisten lasten köyhyyden erilaisten ulkoisten tunnusmerkkien, kuten vaatteiden, lelujen, pelien, kännyköiden tai urheiluvälineiden perusteella.

Erityisesti tavaroiden laatuun, merkkiin, ikään ja malliin kiinnitetään huomiota lasten vertaissuhteissa, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

– Kuluttaminen on osa lasten arkea, ja siihen liittyy tiettyjä odotuksia. Elämme kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa, ja lapsilla on aikuisia huomattavasti pienempi liikkumatila sosiaalisen ympäristönsä valikoimiseen, Iivonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tiina Ristikari sanoo köyhien perheiden lasten alkavan usein muuttaa omaa käytöstään.

Lapset huomaavat perheensä taloudellisen ahdingon ja oppivat esimerkiksi välttelemään tilanteita, joissa rahaa tarvitaan.

– He eivät välttämättä pyydä vanhemmiltaan rahaa esimerkiksi luokkaretkiä varten tai jättävät kavereiden synttäreitä väliin, koska eivät halua pyytää rahaa lahjaan. Todellisuudessa vanhemmat saattaisivat rahaa näihin tilanteisiin järjestää, Ristikari huomauttaa.

Myös Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen kertoo lasten kantavan huolta perheensä taloudellisista vaikeuksista.

– Jopa opiskelu lukiossa on saatettu jättää unelmaksi, jotta pienempi sisarus voisi opiskella – vanhemmilla kun ei välttämättä olisi varaa kustantaa molempia.

Köyhyyteen liittyvä kiusaaminen on lapselle todella satuttavaa.

Riitta Kauppinen

Tuoreen kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista. Hyvätuloisiksi itsensä määritelleistä lapsista kiusaamista on kokenut 40 prosenttia.

– Huolestuttavinta on se, että kolmasosa kiusatuista kertoi, ettei koulussa ole millään lailla puututtu kiusaamiseen ja syrjintään, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n Riitta Kauppinen.

Tulokset ovat Pelastakaa Lapset ry:n tuoreesta Lapsen ääni 2018 -verkkokyselystä, joka julkaistaan kokonaisuudessaan ensi viikolla. Kyselyyn vastasi yli 1700 13–17-vuotiasta nuorta touko-kesäkuussa.

Kauppisen mukaan kysely nostaa selvästi esille sen, että köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy.

– Köyhyyteen liittyvä kiusaaminen on lapselle todella satuttavaa. Lapset tiedostavat itsekin tilanteensa ja kantavat siitä päivittäistä häpeää. Tämä on lapsen ja nuoren mielen kannalta äärettömän raskasta, ja tästä lapset ja nuoret myös helposti vaikenevat, Kauppinen sanoo.

Mistä lapsi saa onnistumisen kokemuksia, jos hänet jatkuvasti syrjäytetään arjen tavallisista asioista?

Esa Iivonen

MLL:n Esa Iivosen mukaan pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet näkyvät lasten elämässä muun muassa hoitoa vaativina mielenterveysongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempinä koulutuspolkuina.

– Toimeentulovaikeuksista kärsivien perheiden lapset kokevat muita lapsia useammin myös pelkoa, ahdistusta ja syyllisyyttä, Iivonen kertoo.

Kauppisen mukaan harrastuksilla on todettu olevan hyviä ja kannattelevia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Monilta lapsilta tämä mahdollisuus on kuitenkin poissuljettu. Mistä lapsi saa onnistumisen kokemuksia, jos hänet jatkuvasti syrjäytetään arjen tavallisista asioista?

Otsikkoa muokattu kello 13.47.