Lantaa on uumoiltu yhdeksi hallituksen ilmastokiistojen ratkaisijaksi – Pylväs: Keskustalle tällainen ratkaisukeskeinen toimintatapa sopisi hyvin

Lannan käytön lisääminen biokaasujen tuotannossa on noussut julkisuudessa esiin yhtenä keinona, kun hallitus etsii tiistaina alkavassa budjettiriihessä ratkaisuja ilmastotavoitteiden täyttämiseen.

Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina, että maatalouseläinten tuottamasta lannasta saattaa löytyä jopa ratkaisu varsinkin vihreitä ja keskustaa jakaviin ilmastopäätöksiin.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ehdotti mittavaa lannan käytön lisäystä biokaasun tuotannossa. 

HS:n mukaan yksikään hallituspuolue ei ole ideaa tyrmännyt.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs suhtautuu ajatukseen erittäin positiivisesti.

Hän kuitenkin korostaa, ettei idea lannan käytön lisäämisestä biokaasujen tuotannossa ole uusi. Keskusta on pitänyt sitä hänen mukaansa esillä jo pitkään.

Pylväs myös painottaa, että lanta on vain yksi ulottuvuus isossa biokaasun lisäämiseen liittyvässä asiakokonaisuudessa.

– Asiana se on todella tärkeä. Jos lanta voidaan tuottaa energiaksi tai liikenteen polttoaineeksi, alentaa se paljon päästöjä.

Pylväs arvelee, että biokaasuihin liittyvät linjaukset tulevat näkymään myös budjettiriihen ratkaisuissa.

Lanta materiaalina on käytännössä ehtymätön luonnonvara. Sitä syntyy koko ajan lisää, kun eläimet syövät apettaan ja päästävät sen ruoansulatuksen jälkeen ulos ulosteena.

Lanta päästää ilmakehään metaania, joka on yksi merkittävä ilmaston lämmittäjä. Maataloudessa lanta levitetään usein peltojen lannoitteeksi, mikä laajentaa päästöjen mittakaavaa. Pelloille levitetty lanta aiheuttaa päästöjä myös esimerkiksi vesistöihin.

Lannan metaani pystytään kuitenkin jalostamaan energiaksi tai biokaasuksi. Polttoaineena lannasta tehty biokaasu on selvästi vähäpäästöisempää kuin fossiiliset polttoaineet bensa ja diesel.

Biokaasut on nähty ratkaisuna varsinkin raskaalle liikenteelle, joka sähköistyy hitaasti. Pylvään mielestä henkilöautoliikennettäkään ei sovi silti unohtaa. Tavalliselle kuluttajalle bensa-käyttöisen auton muuttaminen kaasukäyttöiseksi on huomattavasti edullisempaa kuin uuden sähköauton ostaminen.

Biokaasureaktoreiden läpi kuljetetusta lannasta voidaan myös valmistaa pelloille ja kasvimaille lannoitetta, joka saastuttaa ilmakehää ja vesistöjä paljon vähemmän kuin raaka lanta.

Ja kun lantaa tulee luonnollisia teitä pitkin koko ajan lisää, ei se materiaalina ehdy samalla tavalla kuin fossiiliset aineet.

– Keskustalaiseen ajatuklseen se sopii varsin hyvin. Lannan kierrättäminen hyötykäyttöön on järkevää, Pylväs sanoo.

Miksei lantaa sitten hyödynnetä paremmin, jos sen ilmastohyödyt ovat niin selkeät?

Pylvään mukaan yksinkertainen syy on raha.

Maatalousyrittäjille ei ole kannattavaa rakentaa omia biokaasulaitoksia tai kuljettaa lantaa isompiin tuotantoyksiköihin. Investointikulut ovat suuret ja kuljettaminen renkaiden päällä maksaa mojovasti euroja.

– Jos tulos on plus miinus nolla tai jopa tappion puolella, niin ei se ketään motivoi panostamaan isossa mittakaavassa biokaasun tuottamiseen.

Pylvään mukaan merkittävä ratkaisu voisi olla tuotantotuki, jossa biokaasun raaka-aineen tuottaja saisi tuottamastaan määrästä rahallisen korvauksen.

– Se olisi kannustava järjestelmä, joka antaisi vauhtia biokaasun kehittämiselle ja käyttämiselle. Vauhdittamisen myötä alan markkinat alkaisivat toimia omaehtoisesti kuten esimerkiksi tuulivoiman kohdalla on käynyt.

Tuotantotuki vaikuttaisi Pylvään mukaan alentavasti myös biokaasun hintaan. Se kannustaisi ihmisiä valitsemaan biokaasun.

– En näe hirveästi syitä sille, miksi biokaasujen tuottamista ja käyttämistä ei kannattaisi lisätä nykyistä voimakkaammaksi. Keskustalle tällainen ratkaisukeskeinen toimintatapa sopisi hyvin.