Lakimuutoksesta huolimatta karhun kannanhoidollinen kaato takkuaa
Karhujen kannanhoidollinen metsästys ei näytä käynnistyvän tällä metsästyskaudella. Metsästyslakiin tehtiin keväällä muutoksia, joilla oli tarkoitus helpottaa kannanhoidollista metsästystä, mutta Itä-Suomen hallinto-oikeus asetti viime viikolla kaikki karhua koskevat Riistakeskuksen poikkeuslupapäätökset täytäntöönpanokieltoon.
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä arvioi STT:lle, että kiista kauden kaatoluvista etenee vielä mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Niemen mukaan oli hyvin todennäköistä, että poikkeusluvista valitetaan myös lakimuutoksen jälkeen.
– Ja jos on valitusoikeus, niin lähes systemaattisesti ovat hallinto-oikeudet täytäntöönpanokieltoja asettaneet. Tämä ei vielä tarkoita, että lainmuutos olisi epäonnistunut, Niemi kertoo.
Itä-Suomen hallinto-oikeus teki välipäätöksensä luonnonsuojeluyhdistysten tekemien valitusten vuoksi. Hallinto-oikeuden mukaan sen mahdollisuudet tosiasiallisen oikeussuojan antamiseen vaarantuisivat ilman täytäntöönpanokieltoa.
Suojeltujen suurpetojen metsästys edellyttää poikkeusta EU:n luontodirektiivistä. Karhua saa kaataa poikkeusluvin elokuun 20. päivästä lokakuun loppuun asti. Toimeenpanokiellot ovat yleisiä, ja Metsästäjäliitto on jo pitkään arvostellut poikkeusluvituksen toimivuutta.
Suomen riistakeskus tulee hakemaan täytäntöönpanokieltojen kumoamista. Metsästäjien kannalta päätökset tulevat myöhässä ja kauden kaatoluvat jäävät saamatta.
Keväisen lakimuutoksen tavoitteena oli muun muassa helpottaa karhujen kaatolupien saamista sosioekonomisin perustein. Ministeriön virkamiesten mukaan laki näyttää toimivan tarkoitetulla tavalla ja vasta oikeuden päätösten jälkeen voidaan arvioida lainsäädännön onnistumista.
Yksi vaihtoehto olisi Suomen karhukannan suojelutarpeen uudelleenarviointi EU-tasolla.
– Nyt on käytävä hallinto-oikeusprosessi läpi ja vasta sitten tehdä arvioita siitä, onko uusille lainmuutoksille tarvetta vai pitääkö lähteä ajamaan EU:n direktiivin liitteen muutosta, Niemi sanoo.
Karhukanta on ollut miltei tasaisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien. Luonnonvarakeskus on arvioinut kannan kooksi ennen metsästyskauden alkamista noin 2 300 yksilöä.
Karhukannan hoitosuunnitelmaa päivitettiin tänä vuonna ja metsästyskiintiöitä nostettiin. Erityisesti Itäisen Suomen kannanhoitoalueella alueella kasvavasta ja tihentyvästä karhukannasta katsottiin aiheutuvan haasteita.
Kiintiö tulevalle kaudelle oli kaikkiaan 285 karhua, joista 85 poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen ulkopuolelle myönnettiin lupia vain itäiselle kannanhoitoalueelle 129 karhuun.
Maa- ja metsätalousministeriöstä arvioidaan, että ensi kaudelle kiintiöitä todennäköisesti nostetaan entisestään, jos ja kun tämän vuoden kiintiöt jäävät täyttämättä.
Kannanhoidollisella metsästyksellä haluttaisi muun muassa lisätä karhun ihmisarkuutta. Riistakeskukselta kerrottiin heinäkuussa STT:lle, että karhut tekevät aiempaa enemmän vierailuja ihmisten pihoihin. Myös poliisin tekemät ja määräämät suurriistatehtävät ovat kasvussa.
Hyvä marjavuosi voisi pitää karhut metsissä. Pian voidaan kuitenkin olla turvallisuuden kannalta pisteessä, jossa isommilta ongelmilta ei enää vältytä.
– Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla tai poliisin karkotus- ja tappomääräyksillä karhukannan kasvuun ei voida vaikuttaa, Niemi sanoo.