Kuntatyönantajat: Kunta-alaa uhkaa miljardien lisälasku, jos hoitohenkilöstö saa vaatimansa palkankorotukset

Kunnille ja kuntayhtymille lankeaa yhteensä kahdeksan miljardin euron lisälasku, jos sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstö saa vaatimansa yleisen linjan ylittävät palkankorotukset, varoittaa KT Kuntatyönantajat.

Lisälaskua kertyisi kymmenen vuoden aikana, ja joka vuosi syntyisi lähes 800 miljoonan euron kustannus.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimakustannukset ovat nykyisin 7,6 miljardia euroa vuodessa.

Kymmenen vuoden päästä työvoimakustannukset olisivat KT:n laskemien mukaan lähes 1,5 miljardia suuremmat kuin nykyisin.

Yhteissumma kohoaisi yli yhdeksän miljardin euron, jolloin nousua olisi lähes 20 prosenttia.

Kuntatyönantajat huomauttaa, että kustannukset kasvavat vuodesta toiseen korkoa korolle -ilmiön vuoksi.

Kuntatyönantajat korostaa, että julkisen ja kuntatalouden tilanne jatkuu kireänä ja alijäämäisenä.

– On täysin välttämätöntä jatkaa kustannustasoltaan maltillisia työmarkkinasopimuksia, jotka parantavat työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tilaa. Kuntatyönantajilla ei ole olemassa ylimääräistä jakovaraa, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tiedotteessa.

Kuntatyönantajat arvioi, että jos korotusvaatimukset toteutuisivat koko kunta-alalla, niin kymmenen vuoden aikana kokonaiskustannukset olisivat lähes 22 miljardia euroa.

– Tällöin koko kunta-alalle tulevat korotukset nostaisivat pahimmillaan kunnallisveroa 2,2 prosenttiyksikköä kymmeneksi vuodeksi, varoitteli tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Hoitoalan liitot Super ja Tehy vaativat vuorostaan, että valtio varaa budjetissa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan.

Palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti.

Ohjelma edellyttää valtion mukana oloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole.

Palkkaohjelma vähentäisi alanvaihtoa ja helpottaisi uhkaavaa hoitajapulaa.

Hoitajat eläköityvät tai vaihtavat alaa samaan aikaan, kun vanheneva väestö tarvitsee heitä entistä enemmän.

– Pääministeri Antti Rinne (sd.) on sanonut ymmärtävänsä naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia. Pitääkin kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja, eikä suinkaan, onko meillä varaa nostaa niitä, Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoi tiedotteessa.