Kuntaliiton toimitusjohtajalta terveiset Purralle: "Kunnat ovat hoitaneet oman osuutensa"

Suomen kuntien taloustilanne heikkeni viime vuonna odotetusti, sanoo kuntia edustava Kuntaliitto. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä.

Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan kuntien kulut kasvoivat lähes pelkästään työttömyyden aiheuttamien lisäkulujen vuoksi.

– Muissa tehtävissä, kuten esimerkiksi opetuksessa sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa, kulutaso pysyi ennallaan. Näyttäisikin siltä, että kunnat ylsivät torjuntavoittoon eli rahoittivat heikosta työllisyydestä johtuvia lisäkustannuksia muista tehtävistä sopeuttamalla, sanoo Karhunen tiedotteessa.

Karhunen lähettää terveisiä valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.), joka puhui julkisen talouden tilasta maanantaina Ylen A-studiossa.

Purra sanoi, että hallitus on tehnyt varsin hyvin toimia 10 miljardin euron julkisen talouden säästötavoitteen saavuttamiseksi, mutta epävarmuus on muualla.

– Suurin epävarmuus syntyy hyvinvointialueista ja kunnista, niiden omista toimista, Purra sanoi Ylellä.

Karhusen mukaan kunnat taas ovat tehneet osansa.

– En ota kantaa hyvinvointialueisiin, mutta kyllä terveiseni valtiovarainministeri Riikka Purralle on, että kunnat ovat hoitaneet oman osuutensa julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja tasapainon saavuttamiseksi. Ei valtio siinä hirveästi apuja ole antanut, Karhunen sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Kuntien talouden tilan heikkenemistä selittävät Kuntaliiton mukaan myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset.

Työttömien työnhakupalvelut siirtyivät kunnille viime vuoden alussa.

– Valtion kompensaatio vuoden alussa tapahtuneeseen TE-palveluiden siirtoon oli täysin riittämätön. TE-uudistus lisäsi kuntien kuluja noin miljardilla eurolla. Tästä summasta kunnat joutuivat rahoittamaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa, Karhunen sanoo.

Kuntien yhteenlaskettu tulos oli viime vuonna 740 miljoonaa euroa. Menoja rahoitettiin omaisuutta myymällä ja lainalla.

Kunnat myivät omaisuuttaan viime vuonna sadoilla miljoonilla euroilla. Kertaerät paransivat yksittäisten kuntien tulosta merkittävästi. 

Yli 80 prosenttia vuoden 2025 tuloksesta syntyi kolmessa kaupungissa. Ilman Helsinkiä, Espoota ja Poria kuntien yhteinen tulos jäisi reiluun 100 miljoonaan euroon.

Porin energiaosakkeiden myynnistä saadut luovutustulot siivittivät Porin tuloksen kertaluonteisesti poikkeukselliselle tasolle.

Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.

 – Työttömyys keskittyy usein maakunnan kasvukeskuksiin, mikä rokottaa etenkin isojen kaupunkien taloutta, korostaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.

Tämä näkyy sekä verotuloissa että työttömyysturvan kuntaosuudessa.

Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousevat Karkkila, Taivalkoski ja Ähtäri.