Kulmuni: Trumpin toimet järkyttävät EU-parlamentissa – "Sanat johtavat aina tekoihin"

Politiikka

Hämmennys ei ole riittävä sana kuvaamaan viime viikkojen tunnelmia europarlamentissa, sanoo meppi Katri Kulmuni (kesk./Renew) haastattelun aluksi.

Maailmanpolitiikassa on jytissyt ja ryskynyt oikein kunnolla, kun Donald Trumpin johtama Yhdysvallat on heilutellut ikiaikaisia asetelmia uudenlaiseen asentoon.

Kulmunin mukaan monet hänen eurooppalaiset kollegansa ovat olleet järkyttyneitä. Osa on pohtinut, että tästäkö se sota nyt meidän aikanamme syttyy. 

Mutta ilmassa on ollut myös närkästystä ja kiukkua. Etenkin saksalaisia suututti se, että Yhdysvaltain nykyjohto pyrki puuttumaan toisen maan sisäpolitiikkaan osoittamalla Saksan liittopäivävaaleissa tukeaan osin äärioikeistolaiselle AfD:lle.

– Hetkittäin tuntuu, että maailma on mennyt ihan sekaisin, Kulmuni puuskahtaa.

– Muissa maissa ei aina ymmärretä, millainen tämä asia on saksalaisille. He kantavat häpeää omasta historiastaan aina. He sanovat usein, että me yritimme yhteistyötä äärioikeiston kanssa jo vuonna 1932.

Kommentillaan saksalaiset viittaavat vuoteen, jolloin Adolf Hitlerin johtama natsipuolue nousi Saksan valtiopäivien suurimmaksi puolueeksi.

Meppikollegoiden kommentit kuvastavat Kulmunin mukaan osaltaan sitä, millaisella vedenjakajalla Eurooppa tällä hetkellä seisoo.

80 vuotta kestänyt transatlanttiseen liittoumaan nojannut aikakausi on tullut päätökseen. Enää ei ole lainkaan selvää, onko Yhdysvallat sitoutunut Euroopan turvallisuuteen.

Viime viikolla Kulmuni herätti huomiota, kun hän sanoi Ylellä Trumpin ja Vladimir Putinin olevan liittolaisia keskenään. Samaa mieltä hän kertoo olevansa edelleen.

– En sanonut, että Yhdysvallat ja Venäjä olisivat liitossa, vaan sitä, että Putinilla on nyt liittolainen Valkoisessa talossa. Trump on toistellut täysin Venäjän näkemyksiä ja kurittanut perinteisiä omia liittolaisiaan, niin kyllä sen perusteella voi sanoa, että hänen liittolaissuhteensa on nyt vaihtunut Venäjän suuntaan.

Muutos Yhdysvaltain ulkopolitiikassa on ollut raju ja nopea. Siksi ei ole ihme, että kaiken järkytyksen keskellä Euroopassa podetaan myös hämmennystä.

– Me emme tiedä, mitä tarkalleen on vielä edessä. Emmekä tiedä, kuinka pysyvä muutos tämä Yhdysvalloissa on, Kulmuni miettii. 

Monet ovat arvelleet, ettei Trumpin brutaaleja ulostuloja pidä ottaa kirjaimellisesti, että ne ovat vain retorista peliä, jossa pedataan parempia neuvotteluasemia.

Kulmunin mielestä ne ovat kuitenkin leikkiä liian vakavilla asioilla.

– Historiasta tiedämme, että sanat johtavat aina tekoihin. Ei näitä voi ohittaa. Selvää on sekin, että syviä haavoja tämä Euroopan luottamukseen jättää. Sitä ei korjata helposti, tulipa Yhdysvaltain presidentiksi neljän vuoden päästä kuka tahansa.

Mullistuksilla on yleensä kuitenkin hopeareunuksensa, Kulmuni näkee. 

Sellaiseksi hän luonnehtii sitä, että Eurooppa on viimein terästäytynyt miettimään ratkaisuja oman puolustuksensa kehittämiseen. 

Sen olisi pitänyt Kulmunin mukaan tapahtua jo paljon aiemmin, mutta tässä vaiheessa voi todeta vain sen, että onneksi sentään nyt.

Mitä Euroopan sitten pitäisi tehdä?

Kulmunin mukaan olennaista on, että kaikki eurooppalaiset Nato-maat kiirehtisivät täyttämään puolustusmenoissaan edes Naton määrittelemän kahden prosentin tavoitteen bruttokansantuotteestaan.

Se olisi omiaan nostamaan Euroopan kollektiivista pelotetta.

– Tavoite koskee etenkin sellaisia maita kuin Portugali, Espanja ja Belgia, jotka ovat maantieteellisesti kaukana Venäjästä. Kyse on kuitenkin koko Euroopan turvallisuudesta.

Kahden prosentin tavoitteet eivät kuitenkaan todennäköisesti riitä. 

Kesällä pidettävässä Naton huippukokouksessa voidaan löytää kompromissi siitä, että Nato-maat pyrkivät nostamaan puolustusmenojen nykyistä tavoitetta kolmeen prosenttiin tai ylemmäs.

Kulmunin mukaan se tarkoittaa sitä, että EU:ssa täytyy muuttaa jäsenmaille määriteltyjä julkisen talouden alijäämäsääntöjä.

Jos puolustusmenoja täytyy koko Euroopan turvallisuuden nimissä kasvattaa, niitä ei pitäisi Kulmunin mukaan laskea EU:n jäsenmaiden alijäämämenettelyyn mukaan nykyisellä tavalla.

– Jäsenmaiden täytyy voida kasvattaa puolustusmenoja ilman, että se johtaa leikkauksiin esimerkiksi sote-palveluista tai koulutuksesta.

Tärkeää olisi myös jatkaa Ukrainan tukemista niin, että maan puolustus olisi uskottavalla tolalla. Se antaisi Ukrainalle paremmat mahdollisuudet käydä rauhanneuvotteluita omista tavoitteistaan kiinni pitäen.

Kaikki vaatii rahaa, eikä sitä koskaan ole liiaksi.

Keskusteluun on noussut jälleen yhteisvelka, johon keskusta on suhtautunut perinteisesti kriittisesti. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kuitenkin väläytellyt, että puolustusmenoja voitaisiin rahoittaa eurooppalaisella yhteisvelalla. 

Kulmunin mielestä EU:n pitäisi ensisijaisesti etsiä muita rahoituskeinoja. Hän huomauttaa, että Euroopassa on monia vahvoja voimia, jotka ehdottavat yhteisvelkaa tuon tuostakin myös moniin muihin tarpeisiin.

Korona-aikana keskusta taipui kipuillen osana Marinin hallitusta tukemaan elvytyspakettia sillä perusteella, että se on poikkeuksellinen ja ainutkertainen. Jos nyt yhteisvelka avattaisiin samalla syyllä puolustusmenoihin, olisi se Kulmunin mukaan monille tahoille taas yksi peruste vaatia yhteisvelkaa keinoksi jatkossakin.

– Meidän pitää ehdottomasti huolehtia turvallisuudesta, mutta samalla meidän pitää huolehtia myös siitä, millainen Euroopan talousjärjestelmä on 50 vuoden päästä. Iso riski se on sekin, jos jäsenmaat ja unioni ovat pahasti velkaantuneita.

Mitä sitten olisivat ne muut keinot, joita EU:n pitäisi ensisijaisesti käyttää?

Kulmunin mukaan EU:lla on taskussaan monia keinoja, jotka olisivat yhteisvelkaa paljon nopeampia ja helpompia toteuttaa.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee korona-ajan elvytyspaketin käyttämättömät varat, joita on 98 miljardia euroa.

Monissa jäsenmaissa on käyttämättä miljardikaupalla myös aluekehitykseen varattuja rahoja.

– Eikö näitä kannattaisi käyttää puolustuksen kehittämiseen? Suomen kohdalla se ei ole tarpeellista, koska meillä puolustusmenot ovat hoidossa ja me tarvitsemme varoja aluekehitykseen, mutta monissa muissa jäsenmaissa tilanne on toinen.

Kulmunin mukaan Euroopan puolustusmenojen kasvattaminen ei kuitenkaan jää kiinni siitä, ettei sopivaa rahoituskeinoa löydy.

–  Euroopan puolustuksen vahvistaminen on niin tärkeä asia, ettei se lopulta tule olemaan kiinni siitä, millaisella rahoitustekniikalla sen kaiken toteutamme. Jäsenmailla on niin suuri tarve nostaa puolustuspanostuksiaan, että ratkaisuista varmasti päästään jonkinlaiseen sopimukseen.

Turvatakuiden antaminen Ukrainalle näyttää sekin kaatuvan Euroopan kontolle.

Julkisessa keskustelussa on spekuloitu paljon sitä, voisiko Suomi lähettää rauhanturvaajia Ukrainaan, jos maahan saataisiin tulitauko ja tilanne vaatisi eurooppalaisten rauhanturvaajien läsnäoloa.

Kulmuni kannattaa ajatusta. Hän muistuttaa, että Suomi on ennenkin osallistunut kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioihin, joten miksei Ukrainaankin.

Operaation pitäisi kuitenkin olla ehdottomasti riittävän uskottava ja kyvykäs. Käytännössä se vaatisi Kulmunin mielestä Yhdysvaltojen mukanaoloa tai vähintäänkin jonkinlaista Yhdysvaltain muodostamaa perälautaa.

– Tottakai Suomi sellaisessa voisi olla mukana, mutta samalla meidän pitää aina muistaa se, että meidän tärkein tehtävä on huolehtia EU:n pisimmästä Venäjän vastaisesta rajalinjasta. Se ei saa koskaan vaarantua.

EU on paljon muutakin kuin vain turvallisuuspolitiikkaa. Se tuntuu nykyisen kuohunnan keskellä helposti unohtuvan.

Kulmuni on toiminut nyt europarlamentaarikkona reilut puoli vuotta. Elämä Brysselissä alkaa hiljalleen asettua uomiinsa. 

Keskeisimmiksi tämän kauden teemoiksi turvallisuuspolitiikan jälkeen Kulmuni nostaa EU:n kilpailukyvyn parantamisen ja byrokratian purkamisen.

Tehtävää on paljon. Finanssikriisin jälkeen Eurooppa on jäänyt taloudessa Yhdysvalloista selvästi jälkeen. Kulmunin mukaan Yhdysvalloista on tullut talouden suurvalta, Euroopasta sääntelyn suurvalta.

Helppoa sääntelyn purkaminen ei kuitenkaan ole. Kilpailukykyä rajoittavat helposti erilaiset säädökset. Missään ei kuitenkaan ole suurta byrokratian kirjaa, jota voitaisiin vain lähteä karsimaan. 

Piru asuu yksityiskohdissa, Kulmuni sanoo. Siis valtavien lainsäädäntökokonaisuuksien yksittäisissä pykälissä.

–  Toivon, että tätä norminpurkua saadaan aidosti aikaiseksi, mutta siinä käy usein Suomessakin helposti niin, että vaalikauden mittaisesta työskentelystä jää käteen vain aika pienien detaljien poistamista.

Kulmuni uskoo, että purettavaa kuitenkin löytyy esimerkiksi viime kaudella säädetystä vihreän siirtymän Green Deal -paketista. Kyse on tärkeästä kokonaisuudesta, jossa etsitään keinoja fossiilisista polttoaineista luopumiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Perattavaa olisi keskustamepin mukaan energialainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Esimerkiksi energian käyttökatto hidastaa hänen mukaansa teollisuuden siirtymistä puhtaan energian käyttöön.

– Olennaista olisi keskittyä myös siihen, ettei ainakaan uudella EU:n lainsäädännöllä tuotettaisi lisää monimutkaista normistoa.

Hereillä pitää olla etenkin metsien käyttööön liittyvässä lainsäädännössä, Kulmuni painottaa.

Sääntelyä ja suitsittavaa riittää kuitenkin some-jättien maailmassa.

Aihe on suomalaisittain sikäli ajankohtainen, että se kuuluu komissaari Henna Virkkusen (kok.) salkkuun. 

Virkkunen on väläytellyt, että EU voi tarvittaessa asettaa sanktioita esimerkiksi Yhdysvaltain presidenttiä lähellä olevan Elon Muskin omistamalle viestipalvelu X:lle, jos alusta ei täytä unionin vaatimuksia.

EU:n lainsäädännön mukaan alustojen on muun muassa varmistettava, että tiettyjä poliittisia näkemyksiä ei suosita toisten kustannuksella. Sitä linjaa Muskin X-palvelu tuntuu rikkoneen.

Kulmuni tukee Virkkusen näkemystä. Hän korostaa, että kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta. Muskin ja muiden näkemykset saavat näkyä X:ssä, mutta siellä pitäisi näkyä myös vastakkaista mielipidettä edustavien näkemykset samalla tavalla.

Kysymys on siis muun muassa algoritmien avoimuudesta. Samaan aikaan vihapuheelle ja eri ihmisryhmiä loukkaaville kommenteille tai rikoksiin yllyttämiselle ei myöskään pitäisi olla sijaa. 

Kulmunin mukaan teknologiasääntely on on yksi Euroopan vahvimmista vipuvarsista, jolla EU voi puuttua amerikkalaisten digijättien toimintaan.

– Me olemme heille niin iso markkina-alue, että heidän on se pakko huomioida. Sääntely tuntuu suunnattomasti ärsyttävän heitä, mutta ehkä se vain osoittaa, että olemme oikealla tiellä.