Kulmuni: Hallituksen työllisyystavoite ei täyty ilman yrityksiä – "Tässä maassa täytyy pystyä yrittämään enemmän kuin tänä päivänä"

Yrityksillä on keskeinen merkitys sille, että hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta toteutuu, elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) korostaa.

– On ihan selvää, että pelkillä julkisen vallan toimilla työllisyysaste ei tule täyttymään, Kulmuni totesi toimittajatapaamisessa maanantaina.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) perjantaina julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvua rajoittavat rakennetyöttömyys, kohtaanto-ongelmat ja työvoiman tarjonnan rajallisuus.

TEM:n johtaja Olli Koski korostaa, että tässä tilanteessa yrittäjyys on työllistämiskeinona merkittävä.

– Pk-yrityksiin syntyy pääosa uusista työpaikoista. Niiden osuus työpaikoista on 50–60 prosentin välillä.

Kosken mukaan OECD-maissa yrityksiä on syntynyt etenkin palvelu- ja rakennusaloille, joille työllistyminen ei välttämättä vaadi korkeaa koulutusta.

Yrittäjyyden tukeminen voisi siis olla osaratkaisu siihen vaikeaan ongelmaan, että Suomessa lukuisat avoimet työpaikat ja työttömät eivät tällä hetkellä kohtaa.

Hallitus on juuri käynnistänyt yrittäjyysstrategian, joka kokoaa yrittäjyyden edistämistä koskevat toimet. Strategian on määrä valmistua kevään kehysriiheen mennessä.

– Toivotaan, että tästä syntyisi kansallinen dialogi yrittäjyyteen liittyen, Kulmuni sanoo.

Elinkeinoministeri korostaa aluekehittämistä yritysstrategiassa.

Aluekehitykseen kuuluvat muun muassa korkeakoulujen yhteistyö yritysten kanssa, alueellinen kuljetustuki, perusväylänpidon rahoituksen turvaaminen ja tietoliikenneinfran parantaminen.

Kulmuni toteaa, että Suomessa on suunnilleen saman verran pieniä yrityksiä kuin Ruotsissa, mutta noin viiden hengen jälkeen suomalaiset yritykset eivät kasva samassa suhteessa kuin ruotsalaiset.

– Suomessa on 300 000 yritystä, ja niistä melkein 200 000 on yhden hengen yrityksiä. Taantumana aikana yksinyrittäjyys nousee.

– Tässä maassa täytyy pystyä yrittämään enemmän kuin tänä päivänä, epäonnistumaan, nousemaan ja yrittämään uudestaan, Kulmuni summaa.

Hallitusohjelman tavoitteena on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

– Sen saavuttaminen on aivan keskeistä sille, että työllisyysaste jatkaisi nousuaan ja ylipäänsä talouden vire olisi hyvä, Kulmuni sanoo.

Neljä prosenttia bruttokansantuotteesta saattaa kuulostaa pieneltä, mutta tavoite on erittäin kunnianhimoinen, elinkeinoministeri toteaa.

– TKI-menoja täytyy lisätä yli kolmasosalla vuosikymmenessä. Se ei ole mahdoton tavoite, koska vuosikymmen sitten ne olivat suunnilleen sillä tasolla ennen taloustaantumaa.

Kulmuni toivoo, että luovista aloista syntyisi vahva kivijalka suomalaiselle yrittäjyydelle. Suomi on jäänyt luovalla alalla jälkeen pohjoismaisessa vertailussa.

– Jos menet mihin tahansa kauppakeskukseen, siellä on lähinnä pohjoismaisia ketjuja, suomalaisia ketjuja ei kovinkaan paljon näy.