Koulujen alkaminen huolettaa rehtoreita – "Emme voi taata sitä, että kouluun olisi koronaviruksen pelossa täysin turvallista tulla"

Kun koulut torstaiaamuna avaavat Suomessa ovensa, Järvenpään Harjulan koululla oppilaat jaetaan kymmenen lapsen ryhmiin. Niissä he pysyvät koko koulupäivän ajan välitunteineen kaikkineen. 

Järjestely toimii seuraavan kahden viikon ajan ennen kuin koulujen kesälomat alkavat.

Ruokailut järjestetään luokissa. Oppilaat saavat käyttää vain kullekin ryhmälle erikseen määrättyjä ulko-ovia, vessoja, käytäviä ja välituntialueita, kertoo Harjulan koulun rehtori Tarja Edry.

Yhdellä opettajalla on koulussa vastuullaan kaksi ryhmää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opettaja seilaa koko ajan kahden eri luokkahuoneen väliä.

Edryn mukaan suurin osa opetuksesta pyritään järjestämään ulkona.

Harjulan koulussa ei työskennellä viimeisen kahden viikon aikana normaalin työjärjestyksen mukaisesti, vaan lukujärjestystä porrastetaan ja opetuksessa keskitytään enemmän erilaisiin teemoihin. Myös retkiä tehdään paljon.

Opetuksesta on ilmoittanut jäävänsä pois yli 50 oppilasta. Se on Edryn mukaan paljon, sillä koulussa on noin 300 oppilasta. Lisää poissaolohakemuksia on tullut vielä viimeistä iltaa myöten.

– Tarkoitus on seurata sitä, miten etäopetus on lapsiin vaikuttanut, onko heillä aukkoja tiedoissa ja taidoissa. Sitäkin seuraamme, onko kaikki kunnossa sekä psyykkisesti että fyysisesti.

Edry kuitenkin uskoo, ettei etäopetus ole aiheuttanut suurempia ongelmia. Kevät on onnistuttu järjestämään pääosin hyvin.

Myös Kuusamon Rukan yhtenäiskoulussa oppilaat pysyvät koko päivän omissa luokissaan, käyvät oman ryhmänsä kanssa välitunneilla vain tietyillä alueilla ja ruokailevat vain oman ryhmänsä kesken. Kouluun on rakennettu myös eristystila mahdollisia tautioireita varten.

– Käsiä pestään joka välissä, koulun rehtori Ulla Parviainen sanoo.

Yläkoulun puolella oppilasryhmät pysyvät koko päivän samassa luokkahuoneessa, mutta opettaja vaihtuu opetettavan aineen mukaan. Oman riskinsä tuovat valinnaiset aineet, joissa ryhmäjako hajoaa.

Oppitunteja on sekä ala- että yläkoulussa tarkoitus pitää mahdollisimman paljon ulkona.

– Täällä on vielä lunta, joten olemme laittaneet koteihin viestiä, että varatkaa lapselle riittävästi vaatetta säähän kuin säähän.

Rukan yhtenäiskoulussa koulua pyritään käymään vielä reilu viikko täysin normaalin työjärjestyksen mukaan. Oppilailla on siis lukujärjestyksen mukaisesti vuoroin äidinkieltä, matikkaa, englantia ja muita aineita.

Parviaisen mukaan viimeiset arvosanat annetaan vasta viimeisen kouluviikon aikana.

Yksi iso huoli Rukan koulussa ovat koulukuljetukset. Koulun oppilaista selvä enemmistö kulkee koulumatkansa kaupungin järjestämillä kyydeillä.

– Niitä ei voida mitenkään järjestää siten, etteivät oppilasryhmät sekoittuisi. 

Henkilökunnan keskuudessa koulujen avaaminen nostattaa sekä Edryn että Parviaisen mukaan ristiriitaisia tunteita.

Molemmat sanovat, ettei kukaan vielä tiedä, miten koulunkäynti tulee seuraavien 12 päivän aikana sujumaan, sillä vaaditut muutokset opetuksen järjestämisessä ovat olleen niin rajuja. Suunnittelu on vaatinut valtavan ylimääräisen työn.

– Kaikki mahdollinen on tehty, mutta emme voi taata sitä, että kouluun olisi koronaviruksen pelossa täysin turvallista tulla. Riski on pieni, mutta se on silti olemassa, Edry huokaa.

– Tuntuu hurjalta, että rakensimme koko koulunkäynnin uusiksi vain kahden viikon takia. Normaaliin kouluun emme ole palaamassa, sen pitää nyt jokaisen ymmärtää, Parviainen puolestaan sanoo.

Kapinointiin opettajat eivät kuitenkaan ole ryhtymässä. Oppilaat otetaan aamulla vastaan niin hyvin kuin suinkin.

– Olemme kuuliaista virkamiesjoukkoa, joka tekee, mitä määrätään. Kysymyksiä on kuitenkin paljon, Parviainen summaa.

Edryn mukaan moni henkilökunnan jäsen pelkää koulun alkamista oman tai läheisensä terveyden vuoksi. Useammalla on läheisissään riskiryhmäläisiä.

Molempien mielestä kahden viikon takia tehtävä ylimääräinen työmäärä on ollut niin suuri, että koulut olisi ollut järkevämpää pitää etäopetuksessa kesälomiin saakka.

– Ohjeita on tullut tipotellen sieltä ja täältä. Koko ajan on pitänyt tarkastaa, ovatko ohjeet keskenään ristiriitaisia. Jos koulut avataan, silloin ne pitäisi avata normaalisti. Jos sitä ei voida tehdä, silloin on parempi järjestää etäopetusta, Parviainen pohtii.

Nyt tehdystä työstä voi molempien mielestä olla kuitenkin hyötyä syksyllä, sillä poikkeusolot saattavat hyvinkin jatkua silloin.

– Nyt saatavat kokemukset auttavat varmasti. Tosin syksyllä kaikki voi taas muuttua ja joudumme suunnittelemaan kaiken alusta, Edry huokaa.