Koronalle aiemmin kintaalla viitannut Trump on onnistunut lisäämään suosiotaan – johtajien suosion kasvaminen kriisiaikana on universaali ilmiö

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on joutunut pyörtämään aiemmat puheensa niin koronaepidemian vaarattomuudesta kuin pikaisesta paluusta normaaliin arkeen. Nyt hän jo varoittaa amerikkalaisia satoja tuhansia uhkaavasta kuolemasta ilman voimakkaita vastatoimia.

Ilmeisestä hidastelusta ja väärinarvioinneista huolimatta myös Trump on päässyt osalliseksi maailmanlaajuisesta ilmiöstä, jossa kansalaiset ryhmittyvät hädän hetkellä vallassa olevien poliitikkojen tueksi.

Englanniksi rally-around-the-flag -nimellä tunnetusta ilmiöistä on merkkejä muun muassa monissa Euroopan maissa, myös Suomessa.

Yhdysvaltain politiikkaa ja mielipidekyselyjä seuraavan FiveThirtyEight-sivuston mukaan 46 prosenttia amerikkalaisista ilmoitti viime viikolla hyväksyvänsä Trumpin toiminnan presidenttinä.

Luku on korkein sitten hänen astumisensa virkaan. Presidentin toiminnan tuomitsi edelleen suurempi osa kansasta, mutta vain niukasti.

Suosiolukujen kehitys vaikuttaisi ensisilmäyksellä lupaavan Trumpille hyvää ajatellen loppuvuoden presidentinvaaleja, varsinkin kun presidentti on kyennyt hallitsemaan ilmatilaa mediassa eikä demokraattien kilpakumppaneita näy juuri missään. Tilanne ei kuitenkaan ole välttämättä näin ruusuinen.

Vertailussa muihin länsimaiden johtajiin, kuten Britannian pääministeriin Boris Johnsoniin, on hyppäys Trumpin suosiossa jäänyt vaatimattomaksi.

Sama pätee Yhdysvalloissa, missä tuki esimerkiksi pahimman epidemia-alueen New Yorkin kuvernöörin Andrew Cuomon toimille on kasvanut kymmeniä prosenttiyksikköjä.

Horjuvan koronalinjan lisäksi rajoja Trumpin suosion kasvulle asettaa Yhdysvaltain poliittinen kahtiajako.

Lähes kaikki republikaanit ovat tukeneet presidenttiä jo entuudestaan, joten sieltä ei lisäsuosiota ole saatavissa. Demokraatit taas eivät näytä juuri siirtyvän inhoamansa Trumpin taakse, joten jäljelle jää kahden poliittisen leirin välissä oleva liikkuvien äänestäjien joukko, eikä se ole kovin suuri.

– Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Trump saisi suuret kansanjoukot liikkeelle tuekseen kuten Persianlahden sodan tai syyskuun terrori-iskujen jälkeen, sanoo politiikantutkija Shoon Murray.

Esimerkiksi syyskuun 2001 iskujen jälkeen tuki presidentti George W. Bushin toiminnalle ampaisi yli puoluerajojen noin 90 prosenttiin. Nykyisessä koronatilanteessa demokraattien siirtyminen presidentin tueksi on ollut ”mikroskooppista”, sanoo mielipidetutkimustoimintaa Manmouthin yliopistossa johtava Patrick Murray.

– Jos presidenttinä olisi kuka tahansa muu, odottaisimme tuen hänelle kasvavan tässä tilanteessa yli kymmenen prosenttiyksikköä, Murray arvioi New York Timesille.

Koronaviruksen lopullista vaikutusta Trumpin suosioon ja presidentinvaaleihin on vaikea ennustaa, koska epidemian lopulliset seuraukset ovat vielä näkemättä eikä globaalille pandemialle oikein löydy aiempaa vertailukohtaa.

Lähimmäksi ehkä tulee suuri luonnonkatastrofi, mikä ei lupaa Trumpille hyvää: George W. Bushin hidas herääminen hurrikaani Katrinan tuhoihin erityisesti New Orleansissa vuonna 2005 söi presidentin suosiota tavalla, josta tämä ei koskaan toipunut.

Tilanne presidenttikisassa Trumpin ja hänen todennäköisen vastustajansa Joe Bidenin välillä on pysynyt toistaiseksi viimeksi mainitun etuna.

RealClearPolitics -sivuston laskemassa maaliskuun mielipidemittausten keskiarvossa Biden oli noin kuusi prosenttiyksikköä Trumpia edellä, mutta esimerkiksi Washington Postin mittauksessa viime viikonvaihteessa Trump oli kuronut eron lähes kiinni.