Kommentti: Puoluejohtajilta odotetaan pikavoittoja

Kaksi vuotta sitten Lahden puoluekokouksessa Alexander Stubb kukitettiin kokoomuksen puheenjohtajaksi hurmoshengessä ja suurin odotuksin.

 Nyt Stubb joutui tekemään tilaa omalle ministerilleen Petteri Orpolle, joka oli kasvanut suosioltaan ja markkina-arvoltaan esimiestään suuremmaksi ja saanut taakseen koko puolue-eliitin.

Istuvia puheenjohtajia ei kokoomuksessa ole ollut tapana lähteä kaatamaan, vaan heidän on annettu vetää johtopäätöksensä itse. Nyt käyty kisa oli poikkeuksellinen, mutta silti melko siisti.

Kun kahden pääehdokkaan kesken ei oikein löytynyt linjaeroja ja poliittista jännitettä, kamppailu näytti enemmän poliittiselta Idols-kisalta kuin istuvan puheenjohtajan syrjäyttämiseltä.

Ero vaikkapa SDP:ssä kaksi vuotta sitten kaiken repineeseen ja myrkyttäneeseen kamppailuun Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen välillä oli huomattava.

Kokoomukselle luontevaan tyyliin markkinavoimien ja yksilönvapauden annettiin ratkaista, taitavasti ohjailtuna tietenkin. Junttausta ja lehmänkauppoja ei ainakaan takavuosina totuttuun tapaan enää harrastettu.

Saattaa olla, että kokoomuskisa heijasteli myös tällä vuosikymmenellä suomalaisessa politiikassa tapahtuneita muutoksia.

Puolueiden kannatus vaihtelee entisaikoja tuntuvasti rajummin ja nopeammin, ja puoluejohtajilta odotetaan kärsimättöminä pikavoittoja tulos tai ulos –periaatteella.

Moni nykymenoon vielä tottumaton saattaa silti ihmetellä, mistä kokoomuksessa kehitettiin tarve puheenjohtajan vaihtoon jo nyt, kun eduskuntavaaleihin on vielä kolme vuotta aikaa ja välissä on vielä yksi puoluekokouskin?

Kuten kokoomuksen pitkäaikainen puheenjohtaja Ilkka Suominen ennen Lappeenrannan kokousta huomautti, kokoomuksen gallupeissa saama 17-18 prosenttia on puolueen peruskannatus.

Jyrki Kataisen pitkällä puheenjohtajakaudella puolue ehti toki tottua toistuviin vaalivoittoihin ja  yli 20 prosentin lukemiin. Tästä Orpo jaksoi muistutella kampanjansa viime hetkiin asti.

Vaikka aikaa olisi periaatteessa ollut, kokoomusstrategit saattoivat kuitenkin pelätä nyt sitä, että puheenjohtajan vaihtaminen hallituskauden lopulla vajaa vuosi ennen vaaleja tulee liian myöhään.

Taustalla vaikuttavat viime vuosien huonot kokemukset niin omassa kuin muissakin puolueissa.

Vaaleja varten vaihdetut puheenjohtajat, keskustan Mari Kiviniemi, SDP:n Antti Rinne ja Stubb eivät ehtineet vajaassa vuodessa saada tilannetta haltuun ja viemään puoluettaan vaalivoittoon.