Kolmasosa nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi, kertoo tuore tutkimus
Noin kolmasosa 20–29-vuotiaista nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi, selviää tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen loppuraportista.
Kokemuksissa on koulutustaustan mukaista eroa. Esimerkiksi peruskoulutaustaisista puolet kokee elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. Korkeakoulutaustaisista näin kokee huomattavasti harvempi.
– Kokonaisuutena tarkastellen nuorten aikuisten hyvinvointi vaikuttaa kuitenkin varsin hyvältä. Toisaalta kokonaiskuvassa on myös synkkiä sävyjä, tutkimusta koordinoinut tutkimusassistentti Eija Eronen kertoo STT:lle.
Tutkimuksen perusteella yli puolet nuorista aikuisista on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Enemmistö vastaajista koki, että heihin luotetaan, heillä on vaikutusmahdollisuuksia, heidän elämällään on tarkoitus, he pystyvät tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita ja he saavat apua tarvittaessa.
Sukupuolten välillä vastauksissa ei ollut juurikaan eroa, mutta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotaustaiset kertoivat olevansa elämäänsä useammin tyytyväisiä kuin peruskoulutaustaiset.
Nuorten hyvä elämä -nimisessä hankkeessa selvitettiin nuorten aikuisten käsityksiä hyvästä elämästä ja sen edellytyksistä. Tutkimus perustuu maaliskuussa tehtyyn kyselytutkimukseen sekä viime talvena tehtyihin 20 ryhmähaastatteluun. Kyselyaineiston tiedonkeruusta vastasi Taloustutkimus ja vastaajia oli reilu tuhat.
Kokemus koronavuosista jakaa tutkimuksen mukaan nuoria aikuisia kahteen leiriin. Osa vastanneista mielsi koronan vaikutukset vain kielteisiksi ja kertoi tulevaisuudenuskonsa heikentyneen, osa kertoi koronan tuoneen myös jotakin hyvää heidän ikäryhmänsä elämään.
Puolet nuorista kokee, ettei korona ole heikentänyt heidän tulevaisuudenuskoaan. Hieman alle puolet on asiasta eri mieltä.
Tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista aikuisista kuitenkin kokee, että korona on lisännyt nuorten ikäryhmän pahoinvointia.
– Hätkähdyttävä tulos on ollut se, että puolet nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan. Puolet on myös huolissaan toimeentuloon liittyvistä vaikeuksista, Eronen kertoo.
Nuoret eivät vastauksissaan suoraan tuoneet esiin, että huolet olisivat koronapandemian aiheuttamia. Erosen mukaan voi kuitenkin olettaa, että korona-aika heijastuu nuorten kokemuksissa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös muun muassa sitä, miten sota Ukrainassa on vaikuttanut suomalaisnuorten jaksamiseen ja turvallisuudentunteeseen.
Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoi Ukrainan sodan heikentäneen heidän turvallisuudentunnettaan. Naiset (75 prosenttia) kokivat näin selvästi miehiä (53 prosenttia) useammin.
– Tässä on myös kiinnostava sukupuoliero, Eronen huomauttaa.
Eronen uumoilee naisten kertoneen turvallisuudentunteen heikkenemisestä miehiä useammin siksi, että naisten saattaa olla miehiä helpompi tuoda esiin kokemuksiaan turvattomuudesta.
Kyselyn perusteella lähes puolet nuorista aikuisista olisi sodan syttyessä valmis puolustamaan Suomea asein. Miehistä näin ajattelee valtaosa ja naisista noin kolmannes.
– Mielenkiintoisena tuloksena pidän sitä, että puolet nuorista oli sitä mieltä, että asevelvollisuuden pitäisi koskea jokaista Suomen kansalaista sukupuoleen katsomatta, Eronen sanoo.
Pahoinvoinnin syyt ovat nuorten mielestä pitkälti samoja kuin heidän huolenaiheensa. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista mainitsi mielenterveysongelmat nuorten pahoinvoinnin syynä. Naiset korostivat niitä miehiä useammin.
Tutkimuksen mukaan yli puolet nuorista aikuisista kokee, että nuorten pahoinvointi johtuu toimeentulon ongelmista. Myös yksinäisyys sekä liian suuret odotukset ja riittämättömyyden tunne mielletään yleisiksi pahoinvoinnin aiheuttajiksi.
Haastatellut maahanmuuttajataustaiset nuoret aikuiset kertoivat myös kokevansa rasistista syrjintää. Myös fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret nostivat esiin kokemansa syrjinnän.
Koronavuosista huolimatta vain kymmenesosa kyselyyn vastanneista nuorista kertoi kantavansa huolta globaaleista pandemioista, kuten koronasta. Sen sijaan heitä huolestuttivat erityisesti oma jaksaminen ja psyykkinen hyvinvointi, toimeentulo, konfliktit ja sodat, ajatus läheisten menettämisestä, läheisten terveys ja hyvinvointi sekä yksinäisyys.
Vajaa kolmasosa mainitsi ympäristön tilan ja ilmastonmuutoksen huolenaiheekseen. Kyselyaineiston perusteella turvallisuus ja ekologinen kestävyys ovat nuorille erityisen tärkeitä arvoja.
Erosen mukaan hankkeen myönteinen tutkimustulos oli, että koronan ja Ukrainan sodan kaltaisten kriisien aikana nuoret aikuiset saavat elämäniloa monista arkisista asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi perhe, ystävät, harrastukset ja terveys.
– Kun halutaan tukea nuorten hyvinvointia, on tärkeää, että vahvistetaan kaikkien nuorten mahdollisuuksia elää sellaista elämää, johon kuuluu näitä ilon lähteitä, Eronen muistuttaa.
Nuorille myös työ ja opinnot ovat tärkeitä. Eronen uskoo, että nuorten kouluttautumista ja opintoja tukemalla voitaisiin osaltaan vahvistaa heidän merkityksellisyyden kokemustaan ja edellytyksiään elää hyvää elämää.
Tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet ovat varsin perinteisiä.
– He haluavat saavuttaa elämässään ennen kaikkea parisuhteen ja rakkauden, mielekkään työn, vakaan toimeentulon, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja läheisiä ihmissuhteita, Eronen kertoo.