Kokoomuksen Kauma vaatii muutoksia nykyiseen kotoutuspolitiikkaan: "Annetaan vapauksia ja oikeuksia, mutta ei edellytetä velvollisuuksia ja vastuita"
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää muutoksia nykyiseen maahanmuutto- ja etenkin kotoutuspolitiikkaan.
Kotoutuslinjausten valmistelua johtaneen kansanedustaja Pia Kauman mukaan valmistelun tueksi on järjestetty useita kuulemistilaisuuksia kevään aikana esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille järjestöaktiiveille.
Kuulemisissa on tullut ilmi laaja näkemys siitä, miten kotouttamiseen tarvitaan enemmän velvoitteita, ja että niiden puute on karhunpalvelus tulijoille.
– Kotoutustoimet ovat olleet toistaiseksi sellaisia, että annetaan vapauksia ja oikeuksia, mutta ei edellytetä velvollisuuksia ja vastuita. Tämä pitää tasapainottaa kuntoon, ja esitämme nyt tähän ratkaisuja, Kauma toteaa tiedotteessa.
Kokoomus linjaa haluavansa kansainvälisen Suomen, joka tuplaa kansainvälisen rekrytoinnin ja jossa aidosti hädässä olevia autetaan. Tämä on kestävästi mahdollista vain, kun asiattomin perustein suojelua hakevat henkilöt palautetaan pikaisesti.
– Toimivan kotouttamispolitiikan tavoitteena on oltava, että henkilö integroituu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä edellyttää, että kotouttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota kielen oppimiseen sekä työllistymisen edistämiseen, Pia Kauma huomauttaa.
Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa on tiedotteen mukaan 10-15 prosenttiyksikköä pienempi, ja työttömyys noin 2,5-kertainen verrattuna kantaväestöön. Lisäksi ulkomailla syntyneiden työllisyysasteen kehitys on ollut 2010-luvulla Suomessa heikointa verrattuna muihin Pohjoismaihin.
– Muissa maissa on tiukennettu oleskeluluvan sekä sosiaaliturvan saamisen edellytyksiä. Myös Suomen tulisi seurata perässä politiikkatoimissa, joilla saadaan aktivoitua ja kannustettua yksilöitä kotoutumaan, Kauma muistuttaa.
Kokoomus on linjannut seuraavia ehdotuksia kotouttamisen edistämiseksi:
– lyhennetään prosessit murto-osaan nykyisestä, kuten Norjassa
– kehitetään kotiinpaluurahaa houkuttelevammaksi, kuten Tanskassa
– asetetaan pysyvän oleskeluluvan edellytykseksi työpaikka sekä riittävä kielitaito ja tuntemus suomalaisesta yhteiskunnasta
– annetaan oikeus täysiin sosiaalitukiin vain työn tai pysyvän oleskeluluvan perusteella
– eriytetään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturva, kuten hallitus esitti 2016, mutta sidotaan se koulutukseen, kielitaitoon ja riittävään tuntemukseen suomalaisesta yhteiskunnasta
– luodaan tukikatto, kuten Moderaattien mallissa Ruotsissa
– otetaan käyttöön toimenpideohjelma heikossa työmarkkina-asemassa oleville maahanmuuttajanaisille
– otetaan laajemmin käyttöön Närpiön malli, jossa mm. tukiperhe/mentori maahanmuuttajan tukena
– valitaan valtioneuvostoon ulkomaalaisasioista ja kotoutumisesta vastaava ministeri
