Kokaiinin tuonti Eurooppaan on lisääntynyt, Suomessa siitä kertovat viime aikoina paljastuneet konttisalakuljetusyrikset

Huumekaupan arvo EU-alueella oli vuonna 2017 ainakin 30 miljardia euroa, josta vajaa kolmannes tuli kokaiinista
Huumeet

Huumekauppa on Euroopassa kasvanut viimeisten vuosien aikana, ja muutos on tapahtunut erityisesti kokaiinin kohdalla.

Euroopan poliisiviranomaisen Europolin tuoreimman arvion mukaan EU-alueen huumekaupan arvo oli vuonna 2017 vähintään 30 miljardia euroa.

Siitä hieman alle 40 prosenttia tuli kannabiksesta ja yli 30 prosenttia kokaiinista. Neljännes tuli heroiinista ja viisi prosenttia amfetamiineista ja MDMA:sta.

Esimerkiksi vuonna 2013 EU-alueen huumekaupan arvoksi arvioitiin 24 miljardia. Kokaiinin osuus oli alle neljännes.

– Kokaiinin maahantuonti on lisääntynyt voimakkaasti. Arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia Kolumbian huumausainetuotannosta kohdistuu Eurooppaan. Tämä on vauras kauppa-alue, huumeista saadaan hyvä rikoshyöty, sanoo STT:lle Suomen Europol-yhdyshenkilötoimiston päällikkö, keskusrikospoliisin rikosylikomisario Risto Lohi.

Kokaiinin tuonnin lisääntyminen heijastuu myös Suomeen.

Lohen mukaan merkeiksi tästä voidaan lukea viime aikoina paljastuneet kokaiinin salakuljetusyritykset.

Syyskuussa Helsingin Vuosaaren satamassa löytyi banaanikontista 12 kilon kokaiinisatsi. Joulukuussa Espoossa kemikaalivarastoon hyökänneet ihmiset havittelivat poliisin mukaan merikontissa ollutta kokaiinierää.

– Sillä ymmärryksellä mitä Europolissa on, nämä ovat indikaattoreita siitä, että muutos Euroopan järjestäytyneessä rikollisuudessa heijastuu myös Suomeen.

Jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käyttö on Suomessa moninkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2018. Tosin se on yhä selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa tai muissa Pohjoismaissa.

Suomen sijainti Pohjois-Euroopan pohjukassa antaa suojaa ja hankaloittaa salakuljetusta. Lohen mukaan Suomessa pitäisi kuitenkin tarkasti seurata erityisesti naapurimaiden kehitystä.

– Ruotsissa iso haaste ovat huumekauppaan keskittyneet ja väkivaltaa käyttävät katujengit. Jotta Suomeen ei pääse syntymään tällaista eriytymistä ja syrjäytymistä, meidän pitäisi tehdä omat ennaltaehkäisevät toimemme.

Ruotsissa ainakin Tukholmassa, Göteborgissa ja Uppsalassa viranomaisten tietoon on tullut, että turvapaikanhakijoina olevia ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita alaikäisiä on hyväksikäytetty huumekaupassa.

Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat Europolin mukaan rekrytoineet, usein väkivallan uhalla, nuoria afganistanilaistaustaisia miehiä myymään huumeita kaduilla jengien lukuun.

Yksi trendi huumekaupassa on Lohen mukaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien rikollisryhmien ilmaantuminen. Perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien rinnalle huumekauppaan on tullut tekijöitä Länsi- ja Pohjois-Afrikasta sekä Länsi-Balkanilta, Lohi sanoo.

– Niiden toiminta voi olla paljon kovempaa ja väkivaltaisempaa kuin mihin meillä on totuttu.

Europolin mukaan huumekauppaan osallistuvien rikollisryhmien aseistautuminen on lisääntynyt.

Esimerkiksi automaattiaseita, kranaatteja ja räjähteitä esiintyy ryhmillä kasvavissa määrin. Huumekauppaan liittyvä väkivalta ja sen uhka on Europolin mukaan kasvava huolenaihe EU-alueella.