Koivu aloitti pääsiäisenä kukinnan etelässä – "Pahin on vielä edessä"

Siitepöly

Koivun kukinnasta on tulossa paikoin tavanomaista runsaampaa, mutta muiden kasvien kukintojen uskotaan olevan pitkälti tavanomaisella tasolla.

Lämpimien säiden myötä siitepölykausi alkoi tänä vuonna tavanomaista aikaisemmin, kertoo STT:lle projektitutkija Sanna Pätsi Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta.

Koivu aloitti kukkimisen pääsiäisenä maan eteläosissa, joissa koivun siitepölyä on tällä hetkellä runsaasti. Myös Kaakkois-Suomessa kukintojen ennustetaan alkavan lähipäivinä. Tulevina viikkoina koivun kukinnat siirtyvät kohti pohjoista.

Maaliskuussa Luonnonvarakeskus (Luke) ennakoi, että koivun kukinnasta odotetaan Pohjois-Suomessa runsaampaa kuin mitä se on ollut edellisten kymmenen vuoden aikana.

Pätsin mukaan Luken laskelmat ovat yleensä olleet linjassa toteutuneiden kukintojen kanssa, mutta siitepölytilanteeseen vaikuttavat lisäksi sääolosuhteet.

Siitepölyn todellinen määrä nähdäänkin vasta siinä vaiheessa, kun kukinnat alkavat.

– Jos tulee tasaisesti vesisadetta, eivät ilmassa olevat siitepölymäärät pääse nousemaan niin korkealle. Siitepölyhiukkaset tippuvat vesipisaroiden mukana alas, Pätsi huomauttaa.

Maan eteläosissa maaliskuun loppupuolella alkanut lepän kukinta alkaa olla ohi, mutta pohjoisessa kukinnat jatkuvat.

– Ihan Pohjois-Lapissa se ei ole vielä alkanut. Suomi on niin pitkä, että etelässä ehtii kukinta loppua ennen kuin pohjoisessa alkaa, Pätsi kertoo.

Sekä lepän että pähkinäpensaan kukintojen määrät ovat olleet tavanomaisella tasolla.

Heinät aloittavat kukinnan maan eteläosissa tavanomaisesti toukokuun loppupuolella. Lämpimät säät voivat kuitenkin aikaistaa kukintaa kuun puoliväliin. Erilaiset heinälajit jatkavat kukintaa aina kesän loppuun asti.

Kesän puolivälissä kukkimisen aloittaa myös pujo, joka aiheuttaa loppukesän siitepölyallergiat. Loppukesällä Suomeen voi kulkeutua tuulten mukana vielä tuoksukkien siitepölyä Keski-Euroopasta.

Pätsin mukaan pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen ja talvien lyhentyminen aikaistavat siitepölykauden alkamista. Keski-Euroopan lämpeneminen voi puolestaan tuoda aiempaa aikaisemmin siitepölyjä myös Suomeen.

Esimerkiksi kuluneena talvena pähkinäpensas aloitti kukinnan Keski-Euroopassa jo joulukuun loppupuolella ja leppä tammikuun puolella. Pätsi huomauttaa siitepölykauden pidentyvän myös loppupäästä, mikäli esimerkiksi tuoksukki leviää Suomeen.

Siitepölyn määrän uskotaan myös lisääntyvän, kun ilmassa on enemmän hiilidioksidia ja lämpöä. Samalla siitepölyssä olevien allergeenien määrän ennakoidaan kasvavan.

– Se on vähän tujumpaa tavaraa sen lisäksi, että sitä on enemmän. Allergikkojen kannalta näyttää aika huonolta.

Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijan Katariina Ijäksen mukaan viime syksy oli poikkeuksellinen, sillä pitkään kestänyt tuoksukin siitepölykausi lisäsi ihmisten yhteydenottojen määrää.

– Monet havaitsivat sen olossaan ja voinnissaan, Ijäs kertoo.

Tänä vuonna yhteydenottoja ovat lisänneet hankala katupölykausi ja aikainen kevät. Samoin tieto paikoin tukalasta koivun siitepölykaudesta on saanut ihmiset kyselemään varautumiskeinoja.

Eniten yhteydenottoja liitto on saanut Etelä-Suomen alueelta, jonne myös väestö on keskittynyt. Moni on valittanut esimerkiksi tukkoisuutta.

Ijäksen mukaan tulevasta koivun siitepölykaudesta on tiedotettu laajasti mediassa. Nähtäväksi jää, ovatko ihmiset varautuneet kukintojen alkamiseen.

– Jännityksellä odotan, kun periaatteessa se pahin on vielä edessä.

Allergia-, iho- ja astmaliitto pyrkii ohjaamaan ihmisiä oireiden mukaiseen hoitoon. Esimerkiksi allergiseen nuhaan tehokas apu ovat kortisonia sisältävät nenäsuihkeet ja allergisiin silmäoireisiin puolestaan antihistamiinitipat.

– Ihmisillä on edelleen se ajatus, että antihistamiinitabletti olisi ratkaisu ja avain kaikkeen.

Ijäs huomauttaa, että Suomessa on saatavilla laajasti itsehoitolääkkeitä. Lisäksi liitto ohjaa ihmisiä kokeilemaan muun muassa lääkkeettömiä hoitokeinoja sekä ohjeistaa huolehtimaan kodin sisäilmasta.

Siitepölyallergian oireisiin kannattaa kuitenkin suhtautua vakavasti. Hoitamaton allerginen nuha lisää merkittävästi astmaan sairastumisen riskiä, Ijäs muistuttaa.