Koitko ahaa-elämyksen? Tutkimus selvitti, mitä aivoissa silloin tapahtuu
Ahaa-elämys on varmasti kaikille tuttu äkillisen oivaltamisen hetki. Nyt Duken yliopiston ja Berliinin yliopiston tutkijat selvittivät, mitä aivoissa silloin tapahtuu.
Tutkimus myös osoitti, että voimakkaan oivalluksen mukanaan tuoma tieto muistettiin noin kaksi kertaa paremmin kuin rutiinininomaisesti opeteltu tieto.
Oivalluksen kautta tapahtuva ongelmanratkaisu jää pitkäaikaismuistiin joskus jopa yhden kokemuksen jälkeen, kun taas vähitellen oppiminen vaatii useita toistoja.
Emotionaalisesti on palkitsevaa, kun jokin asia käy yhtäkkiä järkeen. Tämä laukaisee aivoissa ketjureaktion.
Oivallushetkien aikana aivojen visuaalisen tiedonkäsittelyn alueet työskentelevät tavanomaista tiiviimmin tunne- ja muistikeskusten kanssa. Aivot toimivat siis enemmän yhtenäisenä verkostona kuin erillisinä järjestelminä, ja se vahvistaa muistijäljen muodostumista.
Eri aivoalueiden välinen koordinaatio näyttää olevan avaintekijä näissä vahvoissa muistijäljissä.
Tutkimuksessa 31 henkilöä (20 naista ja 11 miestä, iältään 19–33 vuotta) tutki musteläiskäkuvia, ja kohteen tunnistamisen jälkeen osallistujat arvioivat oivalluskokemustaan. Korkean oivalluksen mukanaan tuomat ratkaisut muistettiin noin kaksi kertaa paremmin kuin ratkaisut, jotka eivät synnyttäneet voimakasta oivallusta.
Aivokuvaukset paljastivat, että korkean oivalluksen ratkaisut tuottivat myös voimakkaampia muutoksia visuaalista tietoa käsittelevillä alueilla. Samalla aivojen mantelitumakkeen sekä hippokampuksen aktiivisuudet lisääntyivät.
Tutkimuksessa siis havaittiin, että heureka-hetken aikana aivoilla oli suurempaa toiminnallista yhteyttä visuaalisen tiedonkäsittelyn alueiden sekä tunne- ja muistikeskusten välillä.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -sivustolla.