Keskustan puoluevaltuutetuilla epäuskoa hallituksen työllisyystavoitteisiin – selvä enemmistö tyytyväisiä keskustan arvojen näkymiseen hallituksessa
Keskustan puoluevaltuutetut suhtautuvat melko pessimistisesti hallituksen työllisyystavoitteen toteutumiseen.
Suomenmaan puoluevaltuustokyselyyn vastanneista puolet eli tasan 50 prosenttia arvioi, että hallitus ei pysty tekemään kehysriihessä päätöksiä, joilla saataisiin 20-30 000 lisätyöpaikkaa ja 80 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä.
Reilu kolmannes eli 35 prosenttia vastaajista uskoi, että hallitus pystyy tekemään tarvittavat päätökset. 15 prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan.
– Vastaus riippuu siitä, kumpaa työllisyysastetta tarkoitetaan. 80 000 lisätyöpaikkaa voidaan koronan vuoksi unohtaa, eikä 20 000-30 000 ole helppo sekään, mutta siihen täytyy tähdätä kehysriihen päätöksissä, yksi puoluevaltuutettu huomauttaa.
– Jos tavoitteista ei saada päätöstä on keskustan syytä tehdä omat johtopäätöksensä hallitustaipaleesta, toinen opastaa.
– Vasemmistopuolueilta tuskin löytyy kykyä tehdä työmarkkinoita uudistavia päätöksiä, kolmas arvioi.
Selvä enemmistö eli 62,5 prosenttia puoluevaltuutetuista on melko tyytyväisiä tai jopa erittäin tyytyväisiä siihen, miten keskustan arvot näkyvät hallituksen päätöksissä. Melko tyytyväisten osuus vastanneista oli 58 prosenttia ja erittäin tyytyväisten neljä prosenttia.
Melko tyytymättömiä keskustan arvojen näkymiseen oli vajaa kolmannes eli 31 prosenttia vastaajista. Erittäin tyytymättömiä oli kaksi prosenttia. Neljä prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
– Alueellisuus, monipaikkainen työ, etätyön edistysaskeleet, Matti Vanhasen rooli ja onnistunut julkisuuskuva, puolustuspolitiikka ja alueellisten verkostojen onnistumiset pandemianehkäisyssä, muuan vastaaja listaa myönteisiä asioita.
– Kyllä tätä mielummin katselee kuin sinipunatouhua, huomauttaa toinen.
Eräs vastaaja nostaa esiin, että muutamat keskustan kannattajille hyvin tärkeät asiat tuntuvat etenevän hitaasti tai ei lainkaan, pahimmillaan jopa väärään suuntaan.
– Esimerkkeinä turvelinjaukset, auto- ja liikenteen verotuksen puheet kun päästöjä vähennetään, työmarkkinoiden muutokset ja paikallisempina asioina hanhikysymys ja norpan suojelun kalastusrajoitukset. Keskustan linja on näissä hyvä, mutta meillä tuntuu olevan vaikeuksia saada se päätöksiksi ja jäämme yksin.
Siitä, onko hallituksen politiikka liian vasemmistolaista vai ei, puoluevaltuutettujen näkemykset jakaantuvat.
Kyselyssä 44 prosenttia pitää hallituksen politiikkaa liian vasemmistolaisena. Lähes yhtä moni eli 42 prosenttia piti kuitenkin hallituksen politiikkaa linjaltaan sopivana.
Liian oikeistolaiseksi hallituksen politiikan määrittelee vain reilut kaksi prosenttia eli yksi vastaaja. Vastanneista 12,5 prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan.
– Ehkä hiukan liian vasemmistolaista. Velkaantuminen ja keinot sen hillintään huolestuttavat. Nyt keväällä on erittäin tärkeää saada aikaan julkista taloutta tukevia merkittäviä työllisyystoimia, eräs vastaaja ruotii.
– Työtä tekevät ja yrittävät jäävät ilmastohumputusten maksajiksi ja työnsä menettäviksi. Rahaa jaetaan ilmastokeinottelijoille ja konsulttien humppaan, mutta pienyrittäjiä tuetaan heikosti, toinen valittelee.
Yksi vastaaja katsoi, että koronan vuoksi on vaikea arvioida linjauksia, koska hallitus ei ole pystynyt tai halunnut työskennellä muiden asioiden parissa.
Eräs puoluevaltuutettu näki, että kokoomuksen on annettu oppositiosta vaikuttaa liikaa.
– Luu kurkkuun Orpolle ja Vapaavuorelle, hän vaatii.
Liberaali-konservatiivi -akselilla puoluevaltuutetut näkevät Marinin hallituksen linjaltaan sopivana. Tätä mieltä on enemmistö, eli 53 prosenttia vastaajista.
Liian liberaaliksi hallituksen linjan arvioi 23 prosenttia ja liian konservatiiviseksi 8,5 prosenttia vastaajista.
Onnistumisestaan hallitustyöskentelyssä keskusta saa arvosanakseen 7,7.
– Keskusta on saanut hyvin tavoitteitaan läpi. Ellei keskusta olisi mukana hallituksessa, päätökset monissa asioissa olisivat aivan kamalia, yksi puoluevaltuutettu arvioi.
– Kokoomus on kaaoksessa oppositiossa. Se on keskustan ansiota, toinen arvioi.
– Kaikki ovat parhaansa yrittäneet, mutta kompromisseja on täytynyt tehdä. Myös koronan hoito on vaatinut niin paljon työtä, että tietyt hankkeet ovat väistämättä viivästyneet. Suurimpia haasteita on ollut vihreiden kanssa, arvomaailmat välillä kolisevat yhteen, yksi vastaaja myöntää.
Marinin hallitus saa keskustalaisilta yleisarvosanan 7,4.
– Marinin hallitus on keskittynyt koronan hoitoon, kuten on kuulunutkin. Marin ei ole kuitenkaan vielä päässyt johdollaan näyttämään suuntaa Suomelle, eli lähes kaikki muu on siirtynyt, yksi puoluevaltuutettu pohtii.
– Koronakriisiä on hoidettu pääosin hyvin. Nyt on iso näytön paikka saada maa ulos kriisistä, ja hankkeet jotka ovat virellä, etenemään, toinen muistuttaa.
Yhden vastaajan mielestä korona maksaa enemmän kuin sitä myönnetään.
– Ihmiset voivat pahoin, yritykset menevät konkkaan, pelolla johdettu, ihmisiä harhautettu, EU-velkaunioinin portti avattu, … you name it.
Suomenmaan keskustan puoluevaltuutetuille viime viikolla lähettämään kyselyyn vastasi 48 puoluevaltuutettua eli reilu kolmannes puoluevaltuuston jäsenistä.
Keskustan 135-jäseninen puoluevaltuusto on koolla etänä ensi viikonloppuna.