Keskustan Hanna-Leena Mattila: Koulukiusaamisen sijaan pitäisi puhua kouluväkivallasta
”Koulukiusaamisen” sijasta pitäisi puhua ”kouluväkivallasta”, katsoo keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila.
Mattila sanoi eduskunnassa pitävänsä hyvänä suuntausta, jossa sanan ”koulukiusaaminen” merkitystä kyseenalaistetaan ja pidetään vähättelevänä kuvaamaan toista ihmistä henkisesti tai fyysisesti loukkaavaa toimintatapaa.
– Tämä sanavalinta kuvaa paremmin tilannetta, johon kiusaamisen kohde joutuu ryhmän ulkopuolelle pois sulkemisen, nimittelyn tai käsiksi käymisen myötä, keskustaedustaja näki
Mattila muistutti, että vaikka teon takana olisivat alaikäiset, lapset ja nuoret, ei itse teko ole yhtään sen lievempi.
– Päinvastoin, tiedämme lähihistoriasta pysäyttäviä esimerkkejä, miten pitkälle lapset ja nuoret voivat mennä ikätovereihin kohdistuvassa toiminnassaan.
Mattila sanoi kokevansa entisenä yläkoulu- ja lukio-opettajana, ettei koulurauhaa turvaava lainsäädäntö ole aina pysynyt ajan hermolla.
– Vaikka en itsekään näe paluuta 50-luvun kurinpitokeinoihin, joilla saatettiin puuttua oppilaan fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen ja jotka olivat nyky-ymmärryksen näkökulmasta epäasiallisiakin, on tässä välissä tehty lainsäädäntöä, jossa on vähennetty kouluhenkilökunnan mahdollisuuksia puuttua koulurauhan vaarantavaan käytökseen.
Mattilan mukaan on tärkeää, että oppilailla on oikeuksia, eikä heitä saa tietenkään kohdella mielivaltaisesti.
– Meillä lienee yhteinen ymmärrys siitä, että kouluhenkilökunnan tulee pystyä turvaamaan työrauha ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Tämä pitäisi olla mahdollista myös ennaltaehkäisevillä toimilla. Moni asia on kuitenkin tehty niin byrokraattiseksi, ettei varhainen puuttuminen ja tilanteen nopea käsittely onnistui.
Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä oli tiistaina lainmuutos, jonka avulla tehostetaan koulujen ja oppilaitosten mahdollisuuksia puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan.
Esimerkiksi oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos oppilaan käytös aiheuttaa turvallisuusriskin tai opetus vaikeutuu kohtuuttomasti.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli tämän turvallinen paluu opetukseen vaatii vielä suunnittelua.
Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa ja kaikki muu tarvittava tuki.