Keskustalla ei ole ideologisia esteitä Natoon liittymiselle, Saarikko sanoo MT:ssä – "Päätös on tehtävä järjellä"
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo, ettei puolueella ole ideologisia esteitä puolustusliitto Natoon liittymiselle. Saarikko kirjoittaa asiasta Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissa.
Valtiovarainministeri Saarikon mukaan keskustassa käydään avoimesti keskustelua ja arviointia Natoon liittymisestä. Hän kutsuu ihmisiä mukaan aihetta käsitteleviin tilaisuuksiin eri puolilla Suomea.
Puolustuspoliittisissa valinnoissa on keskustajohtajan mukana kyse siitä, mikä tie todennäköisimmin takaa Suomen itsenäisyyden, turvallisuuden ja rauhan jatkumisen.
Suomalaisten Nato-kannatus on noussut korkeisiin lukemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Enää vain 16 prosenttia suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, kertoo Ylen gallup.
Saarikon mukaan voimakkaasti ja nopeasti noussut Nato-kannatus ei yllätä. Se on seurausta Venäjän toimista.
Keskustajohtajan mukaan kansalaisten mielipideilmasto tarjoaa valtiojohdolle selkänojaa tehdä Suomen turvallisuuden kannalta tarpeellisia ratkaisuja.
– Se tarkoittaa aitoa mahdollisuutta hakea puolustusliiton jäsenyyttä. Natoon liittymisen lisäksi ratkaisuun kietoutuu Natossa oleminen; vastuut ja velvoitteet. Ne on hyvä sisäistää, Saarikko summaa.
Hän painottaa, että Suomi tekee turvallisuuspoliittiset päätöksensä itse, omista lähtökohdistaan käsin. Turvallisuuspoliittisiin muutoksiin vastataan ripeästi demokraattisten instituutioiden tekemän huolellisen arvioinnin kautta.
– Valintojen äärellä ajattelua ei saa ohjata pelko. Päätös on tehtävä järjellä. Ajoitus on oleellista.
Saarikko muistuttaa kirjoituksessaan, ettei Suomi ole tälläkään hetkellä suojaton. Turvallisuuden perustana ovat yleinen asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja uskottava puolustuskyky.
Kaiken tukena on vahva kumppaneiden verkosto. Sitä on syytä ylläpitää ja vahvistaa.
– Meillä on yhä syventyvä yhteistyö Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa ja tiivis Nato-kumppanuus. Ison-Britannian johtama kymmenen maan puolustusyhteistyö JEF kehittyy. Myös EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyö on saanut kriisissä uutta pontta.
– Nostamme nopeasti puolustusmäärärahoja puolustusvoimien tarpeiden pohjalta. Vahvistamme huoltovarmuutta ruuassa ja energiassa. Kansainvälisellä tasolla vahvistamme kaikkia kumppanuuksiamme