Keskusta yhdistäisi turvallisuusselonteot
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, puolustuspoliittinen selonteko ja sisäisen turvallisuuden selonteko olisi syytä yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi eli kokonaisturvallisuuden selonteoksi, katsoo keskustan eduskuntaryhmä.
Keskustan ryhmäpuhuja Petri Honkonen sanoi eduskunnan keskustelussa hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteosta, että selontekojen yhdistäminen mahdollistaisi turvallisuuden kehittämisen ja ylläpitämisen määrärahojen määrittelyn yhtenäisesti.
– Nykytilanteessa puolustus saa usein pyytämänsä rahoituksen, ja sen toden totta tarvitseekin, Honkonen totesi. Hänen mukaansa sisäisen turvallisuuden viranomaiset joutuvat poliisia lukuun ottamatta kuitenkin tyytymään siihen, mitä niille annetaan.
– Tämä ei ole kestävää. Kriisitilanteissa rajaturvallisuus, pelastustoimi, hätäkeskukset ja sairaalat ovat yhtä tärkeitä kuin puolustusvoimat.
Honkonen sanoi esittävänsä siksi, että eduskunta ottaisi kantaa kokonaisturvallisuuden selonteon tarpeeseen ja edellyttäisi, että tulevaisuudessa turvallisuutta kehitetään kokonaisuutena.
– Ei pistemäisesti, ei alueellisesti eriytyen, vaan koko Suomen yhteisenä tehtävänä. Ja vahvistamalla jokaisen suomalaisen turvallisuuden tunnetta, Honkonen summasi.
Honkonen näki, että geopoliittisten jännitteiden lisäksi myös Suomen eri alueilla on omat kasvavat turvallisuushaasteensa. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi kasvavat huumeongelmat, nuorten tekemät väkivaltarikokset julkisilla paikoilla, jengirikollisuus ja segregaatio ovat heikentäneet turvallisuuden tunnetta.
– Harvaan asutuilla alueilla huolta herättävät pitkät etäisyydet viranomaispalveluihin ja viivästyneet vasteajat. Lisäksi nettihuijarit ja -kiristäjät sekä muu informaatiovaikuttaminen aiheuttavat kaikkialla turvattomuutta, keskustaedustaja muistutti.
Keskusta lähtee Honkosen mukaan siitä, että turvallisuudesta ei saa tehdä alueellista etuoikeutta. Siksi keskustan eduskuntaryhmä onkin huolissaan selonteossa esitetystä viranomaistoiminnan periaatteesta ”samankaltaiset palvelut samankaltaisilla alueilla”.
– Se on kirjoitettu epäselvästi, mutta joku tarkoitus sille halutaan antaa. Tarkoittaako se sitä, että, että harvaan asutuilla alueilla palvelut voi olla heikommat, koska ne eivät ole ”samankaltaisia” kuin kaupunkikeskukset?
Honkosen mukaan tällainen ajattelu olisi vakavassa ristiriidassa kokonaisturvallisuuden perusperiaatteiden kanssa.
– Vaadimme hallitukselta selvyyttä tähän. Luoko hallitus sivistyserämaiden lisäksi myös turvallisuuserämaita?
Honkonen muistutti myös sopimuspalokuntien aseman turvaamisen tärkeydestä, sillä noin 90 prosenttia Suomen pinta-alasta on sopimuspalokuntien vastuulla ja hoidossa.
– Ne ovat erityisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden takaajia ja toimivat merkittävänä osana kansallista kriisivalmiutta.
Honkonen oli huolissaan tiedoista, joiden mukaan sisäministeriö olisi tiukentamassa sopimuspalokuntalaisten kuntovaatimuksia syitä kertomatta. Hän kysyi, kuinka tämä istuu selonteossa kirjattuun lupaukseen huolehtia sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä, jotta pelastuspalvelut voitaisiin turvata tasapuolisesti koko Suomessa.