Keskusta vaatii hallitukselta EU-tukea Itä-Suomeen – "mitään saantoa ei ole näköpiirissä"
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen katsoo, että hallitus on ”vakavasti epäonnistunut” Suomen puolen pitämisessä EU:ssa.
– Tosiasiat ovat tosiasioita. Ovi Euroopan unionin yhteisvelalle vihreän siirtymän rahoittamiseen on auki. Itäiseen Suomeen ei ole tullut uutta EU-rahaa. Brysselin valvontavalta metsiin on siunattu, hän luetteli eduskunnan kyselytunnilla.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen EU-politiikan avaintavoitteissa EU:n yhteisvelkaan suhtaudutaan kriittisesti, ei kielteisesti. Honkonen näkee, että kotimaisessa keskustelussa ovi on raollaan yhteisvelalle Ukrainan tukemisen vuoksi, mutta Brysselin päässä yhteisvelkapuhe liittyy tosiasiassa ilmastopolitiikan tavoitteisiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, että hänen on ”vaikea ymmärtää” Honkosen väitteitä.
Purran mukaan hallitusohjelma on selkeä sekä tulonsiirtojen että yhteisvastuiden lisäämisen osalta.
– Sen sijaan kyllä pidän erittäin surullisena sitä päätöstä, että edellinen hallitus on hyväksynyt epäsymmetrisen, tulonsiirtoihin liittyvän yhteisvelan, ja nyt tätä valitettavasti tarjoillaan meille ratkaisuksi asiaan kuin asiaan, Purra viittasi korona-ajan elpymispakettiin.
Honkonen ihmetteli, miksi uutta rahaa itäisille EU:n ja Venäjän rajamaille ei ole ohjattu.
– Huoli ja hätä pärjäämisestä itäisessä Suomessa sen sijaan jatkuu ja voimistuu. Meillä ei ole varaa jättää näin isoa osaa Suomesta taantumaan ja tyhjenemään.
– Milloin itäiselle Suomelle tulee sitä uutta EU-rahaa, mitä tässä kovasti on lupailtu, Honkonen kyseli.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) nokitti jälleen elpymispaketilla.
– On hieman koomista, kun edellisen hallituksen valtiovarainministeripuolue keskusta syyllistää tätä hallitusta siitä, että Eurooppa-poliittinen vaikuttamistyö olisi laiminlyöty. Teidän hallituksenne aikaan kaikki se, mikä Brysselistä tuli, nieltiin sellaisenaan.
– Kun siirryttiin yhteisvastuun aikaan Euroopan unionin velkapaketin muodossa, teillä oli muutama rohkea kansanedustaja, muun muassa edustaja (Hannu) Hoskonen, joka rohkeni äänestää vastaan, Rydman sanoi.
Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikkokin kysyi, miksi hallitus ei taistellut sen puolesta, että itäinen Suomi koko Euroopan ja Venäjän välisenä rajana saisi erityisen rahoituksen.
Ministeri Rydmanin mukaan Itä-Suomen edunvalvonta on hallituksen keskeinen prioriteetti.
– Me olemme koonneet samanmielisten EU-maiden ryhmää Baltian maista, Puolasta ja muistakin ja nimenomaisesti kaikissa yhteyksissä rummuttaneet, että kyse on koko Euroopan unionin yhteisestä turvallisuudesta.
– Me tarvitsemme vahvaa koheesiopanostusta myös koko EU:n itärajalle, ja olen hyvin vakuuttunut, että viestimme on kuultu, kuullaan ja se tulee vaikuttamaan, Rydman sanoo.
Saarikon mukaan on hienoa, että hallituksella on prioriteetteja ja tavoitteita.
– Niin hallituksella pitääkin olla, mutta tosiasia on se, että mitään saantoa ei ole näköpiirissä, ei minkäänlaista. Kaikki ne lupaukset, mitä tähän mennessä on saatu, ovat sellaisia, jotka kuuluvat Suomelle automaattisesti.