Keskusta haluaa kehityspoliitikassa painoa perusasioihin – "Ruokaturva on nostettava uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen"
Kehitysyhteistyössä pitää kiinnittää huomiota perusasioihin, katsoo keskustan eduskuntaryhmä.
– Näitä ovat erityisesti ruoka- ja vesiturva, uusiutuva energia, yksityisen sektorin roolin ja rahoituksen vahvistaminen, kestävien työpaikkojen tukeminen sekä koulutus, keskustan ryhmäpuhuja Hilkka Kemppi listasi keskustelussa hallituksen kehitysselonteosta.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä ruokaturva on nostettava uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen.
– Ruokaturvan saavuttamiseksi on tehtävissä vielä paljon satojen miljoonien ihmisten kärsiessä edelleen aliravitsemuksesta tai akuutista nälänhädästä. Suomen tulee ottaa globaalin ruokaturvan edistäjän rooli, Kemppi vaati.
Keskustan eduskuntaryhmä näkee tärkeänä, että myös metsitysosaaminen nostetaan selonteossa keskeisesti esille.
Alan osaaminen on korkealla tasolla Suomessa. Aavikoituminen on keskeisimpiä asuinolosuhteita heikentäviä luonnonilmiöitä ja siihen on puututtava tehokkaalla metsittämisellä, Kemppi totesi.
Kempin mukaan keskusta on sitoutunut kansainväliseen pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen kehityspolitiikkaan.
– Keskusta pitää selontekoa toivottuna edistysaskeleena, sillä se linjaa ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikkaa ylivaalikautisesti. Tämä ehkäisee rajallisten resurssien hajaantumista ja vahvistaa vaikuttavuutta.
Keskustaedustaja nosti hallituksen kehitysselonteon puutteeksi sen, ettei se linjaa hallitusohjelmassa sovitusta tiekartasta kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosentin tasolle BKTL:stä.
–Keskusta näkee tärkeänä, että myös rahoitus kyetään kuvaamaan realistisesti, vaikka se vaatiikin riittävän monivuotisen suunnitelman, Kemppi painotti.
Kempin mukaan koulutus saatiin nostettua keskustan johdolla selonteon ykkösprioriteetteihin. Laadukas ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus on yksi kehityksen edellytyksistä ja siksi hyvin kriittinen askel kohti tasa-arvoa ja työllistymistä.
Kempin mukaan Suomelle on luontevaa olla mukana ratkaisemassa globaalia oppimisen kriisiä. Tyttöjen ja naisten koulutus ei riitä, myös poikien on saatava osaamista.
– Erityisesti ammatillisen koulutuksen merkitys on keskeinen poikien koulutustavoitteiden toteutumiseksi. Poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen ovat uhkia konfliktialueilla, joissa syrjäytyminen voi ajaa nuorten radikalisoitumiseen, rikollisuuteen tai jopa terrorismiin. Koulun kautta opitaan myös seksuaaliterveydestä, Kemppi muistutti.
Kehityspolitiikassa omilla linjoillaan oli perussuomalaiset, joiden ryhmäpuhuja Sebastian Tynkkynen sanoi puolueensa saman tien irti ylivaalikautisesta selonteosta.
– Ajatus on kaunis, mutta tämän lopputuloksen voi heittää suoraan roskakoriin. Nimestään huolimatta tästä paperista löytyvät linjaukset eivät ole ylivaalikautisia, sillä me perussuomalaiset emme seiso näiden takana.
Tynkkysen mukaan perussuomalaiset haluaa lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan.
– Teidän muiden puolueiden on päätettävä, että haluatteko te auttaa oikeasti, vai leikkiä auttajia tuhlaamalla auttamisrahamme siihen, että tänne otetaan ihmisiä hyvän omantunnon ostamiseksi, persuedustaja paahtoi.
Keskustan Anne Kalmari sanoi pahoittaneensa mielensä Tynkkysen ryhmäpuheenvuorosta.
– Te haluatte kansalaisia kiihottaa kehitysyhteistyötä vastaan, että sitä ei annettaisi. Haluatte ikään kuin antaa ymmärtää, että nyt kun Afganistanissa talibanit ovat tulleet valtaan, siellä tytöt polttavat todistuksensa. Vaikka he joutuisivat polttamaan todistuksensa, he eivät polta lukutaitoaan mihinkään, Kalmari huomautti.
Hallituksen selonteon mukaan kehitysyhteistyössä panostetaan jatkossakin Suomen pitkäjänteisiin vahvuusalueisiin.
– Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet ovat edelleen selkeä ykköspainopiste. Ylivaalikautisuus on tärkeä uudistus, sillä tulosten saavuttaminen vaatii vuosikymmenten mittaista sitkeää työtä vaikkapa koulutuksessa, terveydenhuollossa tai luonnonvarojen kestävässä käytössä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd.) selvitti.
Skinnarin mukaan Suomen kehitysyhteistyöllä vahvistetaan konkreettisesti esimerkiksi metsänhoitoa Tansaniassa, maanhallintaa Etiopiassa, kestäviä verojärjestelmiä yhdessä Afrikan verohallintojen kanssa, vesihuoltoratkaisuja Nepalissa ja opetussektoria Mosambikissa.
– Näille kaikille yhteistä on järjestelmätason muutoksen tavoitteleminen ja kumppanimaan vahva oma sitoutuminen, ministeri näki.
