Keskusta ei rajaa mitään kohdetta menoleikkausten ulkopuolelle – lapsilisää puolue korottaisi
Keskusta sopeuttaisi julkista taloutta tulevalla vaalikaudella 4,5–5,5 miljardilla eurolla. Talousohjelmansa julkistanut puolue tekisi menoleikkauksia 2,5–3 miljardin edestä, verotuksella hoidettaisiin 0,5–1 miljardia euroa sekä työllisyyttä ja talouskasvua vahvistavia toimia tehtäisiin 1,5 miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta pitää tasapainottaa yhdeksällä miljardilla eurolla seuraavan kahden vaalikauden aikana. Keskustan ohjelmassa tavoite saavutettaisiin vuoteen 2030 mennessä.
Verotuksen merkittävä keventäminen ei ole keskustan mukaan realismia tulevalla vaalikaudella.
Keskusta tekee poikkeuksen muihin puolueisiin siinä, että se ei rajaa etukäteen mitään kohdetta leikkausten ulkopuolelle. Puolueen mukaan leikkauksista pitää kuitenkin olla mahdollisimman vähän haittaa turvallisuudelle, hyvinvoinnille, kasvulle ja työllisyydelle.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kuvailee talouden tilannekuvaa synkäksi ja vakavaksi.
– Ilman mitään uusia ratkaisuja näkymässä on joka vuosi yli 10 miljardia lisävelkaa Suomelle, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa keskustan puoluetoimistolla.
Keskustan mukaan seuraavan vaalikauden isoin asia on sopeutuminen ikääntyväksi kansakunnaksi. Lapsimyönteistä Suomea puolue haluaa edistää. Keskusta esittää lapsilisän korottamista 200 eurolla jokaisen lapsen kohdalla vuositasolla. Se maksaa 178 miljoonaa euroa.
– Haluamme tukea sitä isoa tavoitetta, että Suomi on tulevaisuudessa maailman lapsimyönteisin yhteiskunta, että meillä uskallettaisiin perheellistyä ja perheiden lapsilukutoive voisi toteutua, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi sanoo.
Hän myös muistuttaa, että lapsilisämenot ovat jatkuvasti laskusuunnassa syntyvyyden laskun vuoksi.
Tällä vaalikaudella keskusta piti kynnyskysymyksenä pienten lasten kotihoidontuen säilyttämistä, mutta nyt sitäkään ei lukita etukäteen.
– Suomi on sellaisessa pisteessä, että ei kannata sanoa kaikelle mahdolliselle ei, Saarikko vastaa kysymykseen siitä, onko kotihoidontuki yhä keskustalle kynnyskysymys.
Saarikon mukaan jokaisen puolueen täytyy nyt miettiä, missä se voi tulla muita vastaan.
Markus Lohi lisää, että keskustalla on tietysti omat ajatuksensa siitä, mistä ei kannata hakea säästöjä, mutta tätä listaa ei luetella ennen mahdollisia hallitusneuvotteluja.
– Nyt ei ole syytä ottaa sen tyyppistä kantaa.
– Se on iso ero muihin, että me emme lähde luettelemaan isoa listaa, josta ei saa minkäänlaisia säästöjä tehdä, Lohi toteaa.
Keskusta näkee merkittävän säästöpotentiaalin indeksikorotusten leikkaamisessa sekä asumistukijärjestelmän uudistamisessa.
Tarkemmat leikkauskohteet jäävät kuitenkin vielä auki. Keskusta aikoo nojata niissä vahvasti valtiovarainministeriön (vm) menokartoitukseen, jonka Saarikko tilasi.
– Valtiovarainministeripuolueena olen laittanut vm:ssä Suomen parhaat voimat miettimään, mistä on edellytyksiä tehdä leikkauksia, Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan työ on vaativa ja valmistuu maaliskuun alkupuolella.
– Pohdimme, jäämmekö odottamaan sitä oman talousohjelmamme kanssa. Päädyimme siihen että emme, koska talous on onneksi muutakin kuin leikkauslistoja. Talous on kasvua, näkemystä koko Suomen asian hoitamisesta ja siitä, miksi näitä ratkaisuja pitää tehdä, hän sanoo.
Keskusta esittää verokannustinta työurien pidentämiseen sekä työperäisen maahanmuuton helpottamista.
Saarikko toteaa keskustan talousohjelman eroavan muista puolueista monin tavoin.
Keskustan mukaan talouskasvu syntyy alueilla, ja puolue ajaa erityistalousalueiden kokeilua Suomessa. Saarikko huomauttaa, että erityistalousalueita on jo yli 20:ssä EU-maassa.
– En ole kuullut toistaiseksi tukea tälle vielä muista puolueista, hän sanoo.
Keskusta ajaa liikenteen verotuksen uudistusta. Siinä siirryttäisiin vaiheittain polttoaineiden verotuksesta tieluokkien mukaiseen kilometriperusteiseen verotukseen. Keskusta esittää myös dieselin käyttövoimaverosta luopumista, koska ei näe sille nykyhinnoin perusteita.
– Me tiedämme, että nykymallilla liikenteestä saatavat verotulot ovat laskussa, ja Suomi tulee tarvitsemaan liikenteestä valtion kassaan rahaa myös jatkossa.
Saarikko sanoo Suomen olevan myös ainoa puolue, joka on kertonut suomalaisille avoimesti, että miljardiluokan raidehankkeisiin ei juuri nyt ole varaa.
– Keskusta kannattaa niitä hankkeita. Periaatteellista valmiutta on, mutta rahaa niihin ei ole.
Keskustajohtaja ruoti muiden puolueiden talousohjelmat.
Kokoomus on pyrkinyt luomaan itsestään tämän vaalikauden aikana hyvin vastuullisen taloudenhoitajan kuvaa, Saarikko toteaa. Hänen mukaansa oppositiossa onkin sellainen etuoikeus, että voi yhdellä kädellä kannattaa hallituksen esittämiä lisämenoja ja toisella kädellä arvostella velanottoa. Vanhojakaan ei tarvitse muistella.
– Kuten sitä, että kokoomuksen johdolla valtio velkaantui noin 30 miljardia euroa kokoomuksen ollessa pääministerivastuussa vuosina 2012–15, ilman yhtään sotaa tai pandemiaa.
Saarikko toteaa menneiden olevan menneitä, ja tulevalle vaalikaudelle kokoomus esittää monia kannatettavia toimia kuten työttömyysturvan uudistamista.
– Mutta kyllä linjassa on näkyvissä kova oikeistolaisuus. Samanaikaisesti kun kokoomus kertoo olevansa tosissaan julkisen talouden tasapainottamisen kanssa, se lupaa velkamiljardilla tuloveroalennuksia, ja se koskee myös yhteiskunnan hyväosaisia.
Lisäksi kokoomus on luetellut pitkän listan asioita, joista ei ainakaan saa ottaa rahaa pois.
– Jos kokoomus on sitä mieltä, että koulutuksesta esimerkiksi ei voida säästää mitään vaikka ikäluokat pienenevät, pitää kertoa reilusti, että se tarkoittaa enemmän leikkausta sosiaaliturvasta kaikkein köyhimmiltä.
SDP:n talousohjelmaa lukiessa ei Saarikon mukaan tarvitse tutkia rivien välejä.
– Väitetysti talous tulee kuntoon vain käytännössä työllisyysastetta nostamalla, eikä yhtään työllisyyskeinoa kerrota. Minusta tämän esityksen uskottavuus on tältä osin nolla.
Saarikon mukaan SDP:n linjaa kuvaa se, että jopa Kansan Uutisten mukaan SDP on siirtynyt hätkähdyttävän vasemmalle ja uhkaa syödä hapen vasemmistoliitolta.
– Uskon, että tämän SDP:n talousohjelman jälkeen kukaan ei varsinaisesti ihmettele, miksi tämä vaalikausi on ollut talouslinjausten osalta keskustan ja SDP:n välillä niin kovin vaikea.
Saarikon mukaan perussuomalaiset puolestaan eivät suostu näkemään vihreän kasvun mahdollisuuksia ja sulkevat oven sekä työperäiseltä että opiskeluperäiseltä maahanmuutolta.