Hallitus perkaa keskussairaalaverkon – sairaaloiden lakkauttaminen mahdollista
Hallitus on perkaamassa Suomen keskussairaalaverkkoa uusiksi, koska väestö vähenee, hoitohenkilökunnasta on huutava pula ja kustannuksia on hillittävä.
Se tietää muun muassa sitä, että ympärivuorokautista päivystystä tarjoavia toimipisteitä on tulevina vuosina nykyistä vähemmän. Myös esimerkiksi synnytyssairaaloiden määrä on vähentynyt viime vuosien aikana, ja on hyvin todennäköistä, että määrää vähennetään edelleen.
Hallitusohjelman mukaisesti sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuus uudistetaan tämän vuoden aikana. Myös erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevat säädökset uudistetaan.
Hallitus asetti elokuussa ministeriöiden virkamiehistä ja hyvinvointialueiden johdosta koostuvan selvitystyöryhmän, joka on julkaisemassa ehdotuksensa tällä tietoa maanantaina.
Ehdotukset koskevat erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisen terveydenhuollon porrastamista, työnjakoa ja yhteistyötä.
– Kaikki keskussairaalat eivät tee tulevina vuosina samoja asioita, mitä ne tekevät tällä hetkellä. Varmasti jonkin näköisiä linjauksia eri portailla olevien sairaaloiden määristäkin siellä esityksessä voidaan ottaa, mutta niiden sijaintiin ei oteta kantaa, sanoo työryhmän puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen STT:lle.
Virolainen sanoo, että väestörakenne ja osaaminen on muuttunut siitä, kun nykyinen keskussairaalajärjestelmä on rakennettu. Hän kuitenkin painottaa, ettei työryhmän lähtökohta ole joidenkin sairaaloiden lakkauttaminen kokonaan.
– Esitys ei lähde siitä, että se nimeäisi joitakin sairaaloita, joita tarvitsisi kokonaan lakkauttaa, mutta jos alueet toteavat, että niin pitää jollakin aikavälillä tehdä, se on mahdollista.
Työryhmä on arvioinut muun muassa väestön palveluntarvetta, osaamisen ja henkilöstön riittävyyttä, laatua ja kustannusvaikutuksia sekä Suomen eri alueiden erityispiirteitä. Ehdotukset on porrastettu toteutettaviksi pääosin vuosina 2026–2030.
MTV:n uutiset kertoi joulun alla tietoihinsa pohjaten selvitystyöryhmän ehdottavan muun muassa, että vuodesta 2026 lähtien jokaisella hyvinvointialueella saisi olla korkeintaan yksi laajan päivystyksen sairaala.
Edellisen hallituksen ratkaisu oli, että Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueilla saisi olla useampi ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala vuoden 2032 loppuun saakka.
Esimerkiksi Kemin ja Savonlinnan keskussairaaloiden toimintojen jatkuminen on ollut vaakalaudalla vuosikausia.
Nykyisin keskussairaaloita on 15 ja laajaa ympärivuorokautista päivystystä on niistä kahdeksassa. MTV:n tietojen mukaan jatkossa laajaa päivystystä voisi tarjota 5–8 sairaalaa ja osassa nykyisistä keskussairaaloista palvelut olisivat aiempaa suppeampia.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotteen mukaan ”mediassa esitetyt arvelut eivät ole työryhmän lopullinen ehdotus”. Myöskään Virolainen ei vahvista tietoja, koska työryhmän työ on vielä kesken.
Virolainen huomauttaa, että sairaalaverkko on porrasteinen jo nyt, mutta varsin suunnittelemattomasti. Työryhmä yrittääkin hänen mukaansa ennen kaikkea jakaa resurssia tarkoituksenmukaisemmin kuin nykyisellä järjestelmällä.
– Ei meillä esimerkiksi neurokirurgisia leikkauksia tehdä kuin viidessä sairaalassa Suomessa, ja sitten meillä on hoitoja, joita voidaan antaa kaikissa sairaaloissa tulevaisuudessakin. Mutta niiden pitää perustua väestön tarpeeseen ja henkilöstön saatavuuteen.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaustyöryhmä ohjeisti selvitystyöryhmää lokakuun lopulla, että myös erikoissairaanhoidon ja päivystysten toiminta ja palveluverkko täytyy käydä läpi, koska kaikkea tehostamista ei voi hyvinvointialueilla tehdä vain perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa tai pelastustoimessa.
– Henkilöstön riittävyyden näkökulmasta on pystyttävä vähentämään ympärivuorokautisia päivystys- ja varallaolorinkejä, ohjaustyöryhmän tiedotteessa muun muassa todettiin.