Kerttu Niskanen voitti dramaattisen pronssikamppailun
Kerttu Niskanen otti Pekingin kisoissa suomalaishiihtäjien kuudennen olympiamitalin täydellisesti ajoitetulla loppukirillä. Viimeisillä voimillaan pronssikamppailun ratkaissut Niskanen ei itse edes havainnut Zhangjiakoun hiihtostadionilla nähtyä draamaa.
Niskanen nousi kolmanneksi ohi Ruotsin Ebba Anderssonin viimeisessä nousussa stadionille. Takasuoralla Tatjana Sorina teki vielä uhkaavan hyökkäyksen suomalaisen suksien kannoille, mutta se selvisi Niskaselle vasta kilpailun jälkeen.
– Muistan lopusta vain sen, kun ohitin Ebban ja yritin vilkaista kaarteessa, tuleeko loppuun vielä etusuoran otatus, Niskanen kertoi.
– Maalisuoralle tultaessa tuntui, että olin jo antanut kaikkeni.
Niskanen onnistui silti hoippumaan kolmanneksi, ja Ruotsin Jonna Sundling pudotti Sorinan viidenneksi.
Maalissa Niskanen lysähti pitkäksi aikaa lumelle huokailemaan. Myöhemmin hänelle selvisi, millaisen uhan venäläishiihtäjä oli aiheuttanut takasuoralla ja viimeisessä kaarteessa.
– En huomannut Sorinaa. Maalissa kuulin, kuinka hyvävoimaisena hän oli tullut takasuoran myötätuulessa, Niskanen jatkoi.
– Loppu oli väsyneiden naisten kamppailua. Minä olin väsynyt, mutta niin olivat muutkin.
Norjan Therese Johaug ja Yhdysvaltojen Jessie Diggins kestivät ensimmäisellä kympillä aloittamansa karkumatkan ja ottivat selvin eroin mestaruuden ja kakkossijan.
Niskanen ja sauvarikon kymmenenneksi pudottama Krista Pärmäkoski eivät lähteneet neljän hiihtäjän irtiottoon vaan keskittyivät tasaiseen vauhtiin kooltaan vaihdelleessa takaa-ajoporukassa.
– Yllätyin, kun niin moni yritti seurata Thereseä. Itse ajattelin, että he lähtivät liian kovaa, Niskanen kertoi.
Johaug, Diggins ja Andersson hiihtivät kilpailun jälkipuoliskon jokainen yksikseen. Se avasi takaa-ajajille mahdollisuuden pronssiin.
Viimeisellä kympillä Niskanen kävi kahden tason kamppailua. Hän yritti kuroa Anderssonin eroa umpeen, mutta varoi samalla kuluttamasta voimiaan liikaa menestyäkseen takaa-ajoryhmän keskinäisessä kilpailussa.
– Olisin voinut hiihtää kovempaa, mutta tuntui, että tuulessa oli mahdotonta päästä muista irti. Peesissä oli niin paljon helpompaa, Niskanen kertasi kilpailun vaiheita.
– Onneksi en yrittänyt enempää, ja jäi loppuun paremmin voimia.
Anderssonin tilanne kävi tukalaksi kilpailun viime kilometreillä.
– Ebballa ei ollut helppo paikka, kun hän joutui hiihtämään kovassa tuulessa yksin, Niskanen korosti.
– Viimeinen iso ylämäki oli tärkeä. Siinä tuuli puhalsi vastaan, ja Ebban selkä alkoi lähestyä. Sain siitä lisävoimia.
Niskanen saavutti Pekingin kisoissa 10 kilometrin hopean perinteisellä ja 30 kilometrillä pronssin vapaalla hiihtotavalla. Yhdistelmäkilpailussa, viestissä ja pariviestissä hän sijoittui neljänneksi.
– Oli loistavat kisat, Niskanen kommentoi kokonaisuutta.
– Odotin hyviä tuloksia ja lähdin taistelemaan ensimmäisestä henkilökohtaisesta arvokisamitalistani. En olisi silti uskonut, että neljäs sija jää huonoimmaksi tuloksekseni.
Kerttu Niskanen iloitsi myös pikkuveljensä Iivon menestyksestä. Iivo saavutti mestaruuden 15 kilometrillä, hopean pariviestissä ja pronssin yhdistelmäkilpailussa.
– Oli unohtumattomat olympialaiset meidän perheelle.