Kääriäinen vaalituloksesta MT:ssa: antaa keskustalle lyhyen aikalisän – "poliittinen kenttä on liikkeessä"

Seppo Kääriäisen mukaan kuntavaalien tuloksissa on numeroiden valossa ”niukasti selitettävää mutta paljon tulkittavaa”.

Pitkäaikainen keskustan kansanedustaja, puoluesihteeri ja ministerin arvonimen saanut Kääriäinen kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden (MT) kolumnissaan, että ”vaalitulos antaa keskustalle lyhyen aikalisän pohtia kesäviikkoina olemistaan ja tekemistään”.

– Johtopäätös ei voine olla, että ”eihän tässä kuinkaan käynyt” tai ”mennään niin kuin tähänkin asti”.

Kääriäinen muistuttaa, että vaalitulos oli äänimäärissä mitattuna puolueen toiseksi huonoin tällä vuosituhannella. Vain Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjasta irtosi vähemmän ääniä. Presidentinvaaleissa 2018 ääniä tuli 122 000, nyt potti oli 363 000.

Keskustan tappio edellisiin kuntavaaleihin verrattuna oli puolueista suurin, vaikka keskusta voittikin gallupit selvin lukemin. Kääriäinen toteaa, että tappiotunnelmaa lievittää myös se, että puolueella on yhä eniten valtuutettuja, perussuomalaiset jäivät taakse ja ääniosuus kipusi eduskuntavaalitulosta korkeammalle.

– Maaseutu-Suomen kunnittaisissa tuloksissa on suuria heittoja, mukavia voittoja ja isoja tappioita. Useimmille niistä löytyy järkevä selitys.

Oikeisto eteni, punavihreä rintama sai takkiin, Kääriäinen tiivistää muiden puolueiden tulokset.

Vaalit voittaneen kokoomuksen ehdokasasettelu suurimmissa kaupungeissa enteili menestystä, Kääriäinen katsoo. Samoin puolueen puhe taloudesta ja sotesta vetosi mahdollisiin äänestäjiin.

– Voi olla, että perussuomalaisiin kallellaan olleet tyytymättömät säikähtivät puolueen ehdokkaiden edesottamuksia ja käännähtivät kokoomukseen, ministeri arvioi puolueiden välistä liikkumaa.

Perussuomalaiset nosti silti ääniosuuttaan eniten. Lähitulevaisuudessa puolueella on Kääriäisen mielestä mahdollisuuksia.

– Persut voitti tasaisesti koko maassa, kaupungeissa ja maaseudulla. Jussi Halla-ahon väistyminen ja uuden puheenjohtajan (Riikka Purran?) valinta antavat mahdollisuuksia uudelle noususykäykselle.

SDP:n tappio oli odotettavissa.

– Pääministeripuolueen tappio (1,7 prosenttiyksikköä) oli odotettavissa vajaaksi jääneen ehdokasasettelun ja koronan väistymisen seurauksena. Demarit vaikuttivat vaisuilta kampanjoinnissaan.

Vihreät menetti 1,9 prosenttiyksikköä, vaikka puolueella oli enemmän ehdokkaita kuin edellisvaaleissa, Kääriäinen korostaa.

– Silmiinpistävää on vihreiden itsekriittinen julkinen analyysi tappion syistä. Entiset puheenjohtajat viittaavat vihreiden näkymättömyyteen talouspoliittisessa keskustelussa.

– Olisiko paikallaan hakea tappion syitä myös ilmasto- ja ympäristöedesottamusten tiimoilta? Kääriäinen hoksauttaa puoluetta.

Päähallituspuolueille Kääriäisellä on vinkki.

– Demarit ja keskusta tekevät viisaasti, jos vahvistavat yhteistyöakselia ja keskittyvät lähitulevina aikoina vakavasti talouden pääkysymyksiin työllisyyteen, yrittäjyyteen, veroihin ja velkaan.

– Poliittinen kenttä on liikkeessä. Muutoksia tulee lyhyessä ajassa. Yksikään puolue ei voi olla varma asemastaan. Herkkäkorvaisuus, aktiivisuus ja uskollisuus arvoille palkitaan, keskustakonkari painottaa.