IS: Hallitus valmistelee lukukausimaksuja kolmansien maiden kansalaisille lukioissa ja ammattikouluissa
Hallitus valmistelee lukukausimaksuja kolmansien maiden kansalaisille toisen asteen koulutukseen eli lukioihin ja ammattikouluihin, kertoo Ilta-Sanomat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtäviin kuuluu valmistella esitys täysikatteisista lukukausimaksuista opiskelijoille, jotka tulevat Suomeen ammatilliseen tai lukiokoulutukseen EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.
Kyseessä on uusi linjaus, sillä hallitusohjelmassa kolmansien maiden kansalaisten lukukausimaksujen edistämisestä linjataan vain korkeakoulujen osalta.
– Hallitus linjasi vuoden 2024 kehysriihessä kuntien velvoitteiden keventämisestä ja maksutulopohjan vahvistamisesta. Yhtenä keinona on sallia lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuus kerätä lukuvuosimaksuja Euroopan talousalueen ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta, viestitti IS:lle opetusministeri Anders Adlercreutz (r.), hankkeen vastuuministeri.
Näiden opiskelijoiden kouluttamiseen ei myönnettäisi jatkossa valtionosuusrahoitusta, vaan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin lukukausimaksuilla.
Työryhmän asetuspäätöksessä kerrotaan, että Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2023 opiskeluperäistä oleskelulupaa hakeneista noin 400 oli lukiokoulutuksen opiskelijoita ja noin 1 800 ammatillisen koulutuksen opiskelijoita.
Asetuspäätöksessä kirjoitetaan, että suomalaista lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta markkinoidaan aktiivisesti maan rajojen ulkopuolella maksuttomana koulutusmahdollisuutena.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi hiljattain STT:n vaalihaastattelussa, että pienten kuntien ei pidä tekohengittää lukioitaan houkuttelemalla niihin oppilaita ulkomailta.
Esimerkiksi itäisessä Lapissa ja muualla Suomen itärajalla on lukioita, joihin on otettu oppilaita ulkomailta, pääasiassa Venäjältä ennen kuin maa hyökkäsi Ukrainaan, mutta myös muualta.
Aiemmin Purra kommentoi Lapin Kansa -lehdelle, että ulkomaisilla oppilailla kikkailu on veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä.
– Maahanmuuton käyttäminen pumppaamaan palveluita kuntiin ei ole oikea vaihtoehto. Varsinkaan sen ei pitäisi edes olla mahdollista, mitä tälläkin hetkellä tapahtuu, että jotkut tekevät sillä jopa bisnestä, Purra sanoi STT:lle.
Ainakin Rovio-miljonääri Peter Vesterbackan Finest Future -yritys välittää ulkomaisia nuoria opiskelijoiksi suomalaisiin ammattikouluihin ja lukioihin.