Ikoninen nälkälakkoilija sai britit vetämään vaalilakinsa pois 90 vuotta sitten
Väkivallattomuuden kiistattomaksi ikoniksi jo elinaikanaan noussut Mohandas Gandhi aloitti yhden kuuluisista nälkälakoistaan 90 vuotta sitten.
Paremmin Mahatma Gandhina tunnettu pasifisti oli pidätetty vuoden 1932 vaihteessa palattuaan Intiaan Englannista, jossa hän oli ollut puhumassa Intian itsenäisyyden puolesta. Tuolloin Intia oli vielä osa brittiläistä imperiumia.
Gandhi oli ollut pidätettynä ennenkin poliittisen toimintansa takia. Nytkin syy oli sama.
Itsenäisyystaistelussa Gandhi seuraajineen käytti vain väkivallattomia keinoja. Rauhanomainen itsenäisyyskamppailu osaltaan auttoi Intiaa lopulta itsenäistymään Yhdistyneestä kuningaskunnasta melko helposti vuonna 1947. Väkivalta seurasi sen jälkeen, kun itsenäistyneet hinduenemmistöinen Intia ja siitä erotettu muslimienemmistöinen Pakistan ajautuivat kiistaan Kashmirin alueesta.
Syyskuun 20. päivänä 1932 Gandhi aloitti vankilassa ollessaan nälkälakon sosiaalisten kysymysten puolesta. Hän halusi vastustaa brittihallinnon kaavailemaa vaaliuudistusta, ja sen yhteydessä Intian kastilaitosta ja etenkin kastittomuutta.
Kastijärjestelmä määritteli ihmiset eri kasteihin tai kastittomiksi. Kastien välillä vallitsi tiukka arvojärjestys. Osin kastijärjestelmä elää Intian maaseudulla edelleen.
Pääosin hindulaisuuden, mutta myös muiden Intian uskontojen, keskuudessa kehittynyt ja elänyt kastijärjestelmä muuttui Britannian siirtomaavallan aikana hyvin jäykäksi. Aiemmin se oli sallinut kastien välillä liikkumisen melko hyvin.
Neljä suurta kastia olivat brahmaanit eli oppineet, kshatriyat eli soturit, vaišyot eli kauppiaat sekä šudrat eli maanviljelijät ja käsityöläiset. Kastittomat eli paariat tekivät kaikkein vähiten arvostettuja töitä. Kastittoman kosketuksen uskottiin saastuttavan, eivätkä he siksi päässeet esimerkiksi temppeleihin.
Kastittomien kohtelua ja kastittomaksi määräämistä vastustaakseen Gandhi aloitti nälkälakkonsa.
Brittihallinnon suunnittelema vaaliuudistus olisi jakanut eri uskontokunnat ja kastittomat omiin valitsijakuntiinsa. Gandhi pelkäsi tämän aiheuttavan hajaannusta.
Syömättömyys heikensi Gandhia hengenvaarallisesti, mutta tämä jatkoi nälkälakkoaan.
Paaston aikana sadat hindutemppelit osoittivat tukensa Gandhin tavoitteille avaamalla ovensa kastittomille ensimmäistä kertaa. Kastittomien erottelua vähennettiin pysyvästi melkein koko Intiassa.
Seitsemäntenä paaston päivänä britit myöntyivät sovintoratkaisuun ja vetivät aikomansa uudistuksen pois.
Britanniassa hallitus piti tiukasti huolen, ettei lehdistö julkaise kuvia nälkälakon kuihduttamasta Gandhista. Kuvat olisivat voineet herättää sympatiaa, mitä hallinto ei halunnut.
Gandhi vapautettiin toukokuussa 1933.
Kaiken kaikkiaan Gandhi oli nälkälakossa 17 kertaa. Alle puolen niistä voi nähdä saaneen aikaan muutosta. Pisimmät nälkälakot kestivät 21 päivää. Näin pitkiä lakkoja Gandhi piti vuosina 1924, 1933 ja 1943.
Viimeisen nälkälakkonsa Gandhi piti tammikuussa 1948. Vain 12 päivää lakon päättymisen jälkeen hinduradikaali Nathuram Godse ampui Gandhin tämän jokailtaisen avoimen rukoushetken aikana. Godsen mielestä Gandhi oli liian sovitteleva Pakistanin suuntaan. Vuonna 1869 syntynyt Gandhi oli 78-vuotias.
Gandhi ehti nähdä Intian itsenäistymisen edellisen vuoden elokuussa. Tasavalta Intiasta tuli vuonna 1950, jolloin perustuslaki myös kielsi kastittomien syrjinnän.
